Kaunispään kolmiomittaustorni
| Kaunispään kolmiomittaustorni | |
|---|---|
 Kaunispään torni heinäkuussa 2016. |
|
| Sijainti | Kaunispää, Inari |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | rakennelma |
| Omistettu | kolmiomittaukselle |
| Materiaali | puu |
| Korkeus | 7,5 m |
| Valmistusvuosi | 2011 |
| Avattu | 2011 |
Kaunispään kolmiomittaustorni on kolmiomittauksen muistomerkiksi ja näkötorniksi vuonna 2011 valmistunut puinen kolmiomittaustorni Kaunispään huipulla Inarin Saariselällä. Se on rakennettu Kaunispään alkuperäisen 1950-luvulla valmistuneen ja vuonna 2009 puretun kolmiomittaustornin kaltaiseksi.
Kolmiomittauksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Geodeettinen laitos perustettiin vuonna 1918, ja se toimi maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Laitoksen tehtäviksi määriteltiin ”toimittaa ja johtaa maan kartaston pohjaksi tarvittavia geodeettisia ja astronomisia töitä”. Laitoksen piti saattaa valmiiksi tarkin eli I-luokan kolmioverkko, josta lähtien voitaisiin tehdä tiheämpiä alemman tason kolmiomittausverkkoja. Samaan aikaan, kun Geodeettinen laitos mittasi I-luokan kolmioverkkoa, mittasi Maanmittaushallitus tiheämpää alemman luokan kolmioverkkoa, joka sidottiin Geodeettisen laitoksen verkkoon. Myös muut tahot kuten esimerkiksi kunnat ovat mitanneet alemman luokan kolmioverkkoja.[1]
Geodeettisen laitoksen I-luokan kolmioverkon mittaus alkoi vuonna 1919 ja valmistui liki 70 vuotta myöhemmin, vuonna 1987. Verkkoon kuuluu 364 pistettä.[2]
Kaunispään mittaukset ja vanha torni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Geodeettisen laitoksen mittauksia Maanmittaushallitus käytti Kaunispään palovartijan tornia alemman luokan verkon mittauksiin. Geodeettinen laitos eteni omissa mittauksissaan Kaunispäälle 1950-luvulla, rakensi sinne kolmiomittaustornin ja mittasi I-luokan kolmioverkon Kaunispään pisteen, jonka tunnus on G 275.[1]
Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos valvoivat kolmiomittaustyön vuosikymmenien aikana mittaustornien kuntoa. Parhaimmillaan Suomessa oli tuhansia torneja, valtion laitosten tai kuntien rakennuttamia. Monet tornit olivat maamerkkejä ja ne toimivat myös näkötorneina. Puiset tornit luonnollisesti lahosivat, jolloin ne uusittiin. Mittausten kannalta tarpeettomiksi käyneet, 1980-luvun lopulla yleistyneen nopean ja tarkan satelliittimittauksen tiellä olleet tai vaarallisiksi lahonneet tornit purettiin.[1]
Kaunispään piste G 275 on säilyttänyt paikkansa Suomen kolmiomittausverkossa: se oli mukana ensimmäisessä eurooppalaisen koordinaattiverkon luomiseksi tehdyssä järjestelmässä, jonka mittaukset alkoivat 1980-luvun lopulla ja myös vuosina 1996–1997 mitatussa suomalaisessa EUREF-FIN-verkossa, joka liittyy eurooppalaiseen ja myös maailmanlaajuiseen pisteverkkoon.[1]
Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos totesivat Kaunispään vanhan tornin lahonneen vaaralliseksi. Se hävitettiin polttamalla 15. lokakuuta 2009 – torni oli niin laho, ettei siitä ollut edes polttopuiksi. Tornin pitkät ja tukevat sepäntakomat naulat kerättiin palojätteiden seasta talteen.[1]
Kolmiomittauksen muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen väen piirissä syntyi vanhan tornin hävittämisen myötä ajatus rakentaa uusi torni kolmiomittauksen muistomerkiksi ja näkötorniksi ja myös suojaamaan pisteen G 275 merkkipulttia. Laitokset aloittivat uuden tornin rakentamisen valmistelun vuonna 2010 Lapin ely-keskuksen rakennusasiantuntijan avustuksella. Uudesta tornista päätettiin rakentaa vanhan alkuperäisen I-luokan kolmiomittaustornin toisinto eli torniin tehtiin toisistaan erilliset ulko- ja sisätorni. Ratkaisu sallii havainnoitsijan liikkumisen ulkotornissa ilman että sisätornin mittauspöydällä oleva teodoliitti häiriintyy.[1] Uusi torni on 7,5 metriä korkea, hieman vanhaa tornia matalampi[3] ja tornin portaat on tehty turvallisen leveiksi. Tornin sijainnista jouduttiin tinkimään – alun perin ajatuksena oli rakentaa uusi torni täsmälleen vanhan paikalle. Rakentamisen esti tunturille pystytetty radio- ja tv-masto, jonka turva-alueella piste G 275 on. Mastoon ja sen haruksiin kertyy talvella lunta ja jäätä, joka pudotessaan saattaa aiheuttaa vaaraa. Uuden tornin paikka on hiukan länteen pisteestä G 275. Kaunispään uuden kolmiomittaustornin rakentamiseen osallistuivat Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen lisäksi Lapin ely-keskus ja Inarin kunta, joista kaksi viimeksi mainittua toimittivat suunnitteluapua, työvoiman ja tarvikkeet.[1]
Tornin vihkiäiset pidettiin jo rakentamispäätöksen aikaan päätettynä ajankohtana eli Pohjoismaiden karttalaitosten päälliköiden Saariselän kokouksen yhteydessä 5. syyskuuta 2011. Tornin rakentamiseen osallistuneiden tahojen edustajat saivat vihkiäistilaisuudessa puisen A3-kokoisen muistotaulun, jossa muistotekstin lisäksi on kiinnitettynä vanhan tornin kiinnitysnaula.[1]
Näkötorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paitsi kolmiomittauksen muistomerkkinä, torni toimii myös näkötornina. Tornista näkee noin 50 kilometrin päässä oleville tuntureiden huipuille, hyvissä olosuhteissa Suomen ja Venäjän rajalla ja jopa Venäjän puolella oleville huipuille saakka.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Poutanen, Markku & Keskinarkaus, Jouni & Tätilä, Pekka: Kaunispään kolmiomittaustorni. Maankäyttö-lehti, 2011, nro 4, s. 29–33. Maankäyttö ry. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Vermeer, Martin: ”7: Runko- ja kartoitusmittaus”, Geodesia, s. 174. Martin Vermeer, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.1.2018).
- ↑ Kaunispäälle rakennetaan kolmiomittauksen muistomerkki (Lehdistötiedote) 16.6.2011. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.1.2018. Viitattu 16.1.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaunispään kolmiomittaustorni Wikimedia Commonsissa
