Kasper-nukke
Kasper (Kasperl, Kasperle) on tunnetuin käsinukkehahmo Saksassa ja Itävallassa. Näissä maissa on Kasperltheaterista tullut synonyymi nukketeatterille.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasperin hahmo kehittyi 1600-luvun lopulla Itävallassa Wienissä Hanswurstista, joka oli koominen talonpoikahahmo. Kasper tuli tunnetuksi 1800-luvun alkupuolella Saksassa liikkuvien nukketeattereiden ansiosta. Kasper esiintyi markkinoiden ja torien nukketeattereissa. Näytelmissä Kasper löi kepillä vihollisiaan, joita olivat muiden muassa krokotiili, noita ja paholainen.[2]
Kasper Larifari esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1858 Franz Graf von Poccin nukketeatterissa Münchenissä näytelmässä Prinz Rosenrot und Prinzessin Lilienweiß (Prinssi Ruusunpunainen ja Prinsessa Liljanvalkoinen). Näytelmässä Kasper on Prinssi Ruusunpunaisen vähän yksinkertainen, mutta hyvä ja urhea adjutantti, joka auttaa prinssiä pelastamaan prinsessan velho Negromanticukselta. Näytelmää esitettiin useita vuosia.[2]
Hohnsteiner-tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1920-luvulla Max Jacob uudisti Kasperin. Hänen kiinnostuksensa nukketeatteriin herätti Kasper-nukke, jonka pää oli tehty puusta. Täyttäessään 33 vuotta elokuussa 1921, hän piti amatöörinä ensimmäisen nukketeatteriesityksen. Vähän myöhemmin hän lopetti työskentelyn kirjanpitäjänä ja aloitti ystävineen kiertävän nukketeatterin esittäjänä. Useiden vuosien ajan hän asui ystävineen Saksissa olevassa Hohnsteinin linnassa, joka oli tuolloin nuorisomaja. Siksi tätä uutta Kaspertheater-tyyliä on kutsuttu myös Hohnsteiner-tyyliksi.[2]
Suurimman osan Hohnsteinerin Kasper-nukeista veisti Theo Eggink. Nuket olivat Elisabeth Grünwaldin suunnittelemia, ja hän myös puvusti ne. Hohnsteiner-tyyli muutti Kasper-nuken ulkonäköä siten, että Kasperilla aiemmin ollut pitkä ja jäykkä hattu korvattiin pehmeällä hatulla, jotta Kasper saattoi pyörittää päänsä ympäri. Kasperin olemus muutettiin sutjakan näköiseksi. Myös Kasperin identiteettiä muutettiin. Kasper muuttui positiiviseksi sankariksi, joka on koominen mutta ei tyhmä. Lisäksi Kasperilla on hyvä huumorintaju, ja hän on nokkela ja rohkea. Myös kepillä lyöminen jäi pois esityksistä. Myös hahmogalleria lisääntyi. Perinteisten hahmojen kuten krokotiilin, paholaisen ja poliisin lisäksi tulivat muun muassa Seppel ja Gretel.[2]
Hohnsteiner-tyylissä näytelmän alkuun lisättiin Kasperille sisääntulolaulu, joka on seuraavanlainen:
"Tri-tra-trulla-la, tri-tra-trulla-la,
tri-tra-trulla-la, Kasperle ist wieder da!"
Laulun jälkeen Kasper käy usein lyhyen vuoropuhelun yleisön kanssa, joka alkaa usein kysymyksellä: "Seid ihr alle da?" (Oletteko kaikki täällä?).[2]
Kasper Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeen Kasper-nuken toivat Irja ja Matti Ranin. Kasper ja muut Raninien luomat nukkehahmot, kuten Eulaalia Kenkkunen, esiintyivät television lastenohjelmissa vuosina 1960–1976. Ensimmäisen kerran Kasper nähtiin vuonna 1960 ohjelmassa Raninien tv-perhe, mutta neljä vuotta myöhemmin ohjelman nimeksi vaihtui Niksulan TV.[3]
Kasperin usein laulamasta säkeestä "Trai trai trallallaa" tuli ohjelman epävirallinen tunnusmelodia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kasperle Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kasper - the German way of glove puppet play punchandjudy.com. Viitattu 28.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Himberg, Petra: Lastenohjelmat alkoivat Kasperista 4.11.2008. Ylei. Viitattu 28.12.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasper-nukke Wikimedia Commonsissa
