Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto
| Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Pyhäjoki |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | kesä 2020 [1] |
| Sähköverkkoon | 2023 [2] |
| Valmistunut | kesä 2023 [2] |
| Perustaja | wpd Finland Oy [2] |
| Rakennuttaja | wpd Finland Oy [2] |
| Omistaja | wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 |
| Puistojännite | 20–30 kV [3] |
| Liittymisjännite | 110 kV [3] |
| Korkeus | 30–42 m [4] |
| Pinta-ala | 26 km² [2] |
| Tuulivoimalat | 33 × Nordex N163 (5,7 MW) [2][5] |
| Kapasiteetti | 188 MW [2] |
| Vuosituotanto | 600–700 GWh [2] |
 Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto |
|
| Verkkosivut | linkki |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Karhunnevankankaan tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen Karhunnevankankaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 33 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 188 megawattia ja vuosituotanto on arviolta 600–700 gigawattituntia. Voimalat on rakentanut wpd Finland Oy, joka myös omistaa ne yhtiön wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy kautta.[4]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuisto sijaitsee 12 kilometriä Pyhäjoen kirkonkylältä kaakkoon päin Pyhäjoen ja Yppärin välisellä metsä- ja suoalueella. Maasto on verrattain alavaa ja korkeudet vaihtelevat 20–45 metriä mpy.[6] Tuulivoimapuistossa on omistajana 74 maanomistajaa.[1][2][4] Tuulipuiston pituus on 6,0 kilometriä, leveys 3,5 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 12 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 26 neliökilometriä [2]. Voimalat sijaitsevat 30–42 metriä mpy.[4]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa Nordex N163-mallia, jonka napakorkeus on 158 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 163 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,7 megawattia.[2][7][5][8][1]
Tuulipuistosta on kaksi tieyhteyttä, jotka liittyvät molemmat lännessä kulkevaan seututiehen 507 tiehen. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20–30 kilovoltin jännitteellä alueen keskellä sijaitsevalle sähköasemalle. Siellä jännite nostetaan 110 kilovolttiin ja johdetaan siirtolinjaa myöten 8 kilometrin päähän Jylkän sähköasemalle. Jylkässä sähkö johdetaan kantaverkkoon. Voimala-alueella on myös helikopterikenttä huoltotöitä varten.[6][1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupparekisteriin ilmoitettiin yhtiö wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy huhtikuussa 2011.[9] Hankkeen toteuttamisen vaativa ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) päättyi kevättalvella 2016, ja arviointiohjelmasta annettiin lausunto huhtikuussa 2015 ja arviointiselostuksesta maaliskuussa 2016. YVA-selostuksessa tuulipuistoon esitettiinrakennettavaksi enintään 40 tuulivoimalaitosta, joiden tehoksi ajateltiin 3–5 megawattia. Tuulipuistoon rakennettaisiin oma sähköasema ja siitä 110 kilovoltin siirtolinja Jylkän uudelle sähköasemalle.[6] Osayleiskaava hyväksyttiin Pyhäjoen kunnanvaltuustossa joulukuussa 2016 ja se sai lainvoiman tammikuussa 2017. Osayleiskaavassa voimaloiden lukumääräksi ilmoitettiin 33 voimalaa ja sähkönsiirtolinjaksi suoraan etelään johtavaa reittiä Jylkän sähköasemalle. Kaavassa voimaloiden enimmäiskorkeudeksi mainitaan 230 metriä, mutta toteutuma on yli 240 metriä.[3] Hankkeen rakennusluvat myönnettiin keväällä 2020.[2][10][11][3]
Ensimmäiseksi rakennettiin huoltotiet ja nostokentät vuosien 2021 ja 2022 aikana. Perustusten betonityöt aloitettiin toukokuussa 2020 ja ne päättyivät syyskuussa 2020, jonka jälkeen tuulivoimalaitoksia aloitettiin pystytyttää vuoden 2022 aikana. Tuulipuiston tuottaman sähkön vaatimaa siirtojohtoa ja sähköasemaa alettiin rakentamaan vuonna 2021 ja ne valmistuivat vuoden 2022 aikana.[2] Tuulipuiston sähkötyöt ja testaukset valmistuivat kesään 2023 mennessä, jolloin sähköntuotanto käynnistyi täysimääräisenä.[2][1]
UPM Kymmene Oyj solmi pitkäaikaisen sähkönhankintasopimuksen wpd Finlandin kanssa.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Saranpää, Johanna: Työmaaraportoinnin optimointi tuulivoimapuistossa (PDF) (s.) opinnäytetyö. syksy 2021. Oulu: Oulun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Pyhäjoki - Karhunnevankankaan tuulipuisto wpd.fi. Espoo: wpd Finland Oy. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ a b c d Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaava - kaavaselostus (PDF) (s. 4–8, 42–43) pyhajoki.fi. 25.1.2017. Pyhäjoki: Pyhäjoen kunta. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ a b c d Karhunnevan, Pyhäjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ a b Nordex N163/5.X www.thewindpower.net. 19.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuisto (PDF) (s. V, 1–4, 16–18, 26–28) ympäristövaikutusten arviointiselostus. 30.11.2015. Oulu: wpd Finland Oy/SITO Oy. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Karhunnevankangas www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 21.11.2023. (englanniksi)
- ↑ The N163/5.X nordex-online.com. Hampuri, Saksa: Nordex SE. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Kauppalehti/Alma Talent Oy. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Karhunnevankankaan tuulivoimahanke, Pyhäjoki ymparisto.fi. 29.3.2016. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaava pyhajoki.fi. 25.1.2017. Pyhäjoki: Pyhäjoen kunta. Viitattu 22.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karhunnevankankaan tuulipuisto (wpd Suomi Oy, verkkosivut)