Kaljukultasade
| Kaljukultasade | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Laburnum alpinum (Mill.) Bercht. & J. Presl |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Kaljukultasade eli kultasade (Laburnum alpinum) on kultasadepensaiden (Laburnum) sukuun kuuluva laji.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys ja kasvupaikat [muokkaa]
Kaljukultasade kasvaa alkuperäisenä Etelä-Euroopassa. Kasvupaikkoja ovat tuoreet, runsasravinteiset, lämpimät ja kiviset paikat harvoissa metsissä ja pensaikoissa. Laji on kalkinsuosija.[1]
Kuvaus [muokkaa]
Kaljukultasade kasvaa 3–10 metriä korkeaksi pensaaksi tai pieneksi puuksi. Oksat ovat vihreitä ja yleensä kaljuja, joskus aivan nuoret haararangat karvaisia. Lehdet ovat kolmisormisia. Täysin kehittyneet lehdykät ovat päältä kaljuja, lehtiruodissa voi olla päällä yksittäisiä karvoja. Lehdykän alapuolella karvoja on reunoissa ja keskisuonessa.
Kukinto on 20–35 cm pitkä riippuva terttu. Kukat ovat keltaisia, tuoksuvia ja 14–18 mm leveitä. Kukinta-aika on kesä–heinäkuussa. Hedelmä on 4–5 cm pitkä palko, jonka selkäsaumassa on 1–2 mm leveä siipipalle. Ruskeita siemeniä on 1–5.[1][2][3]
Koristekasvikäyttö [muokkaa]
Kaljukultasadetta käytetään koristekasvina sen näyttävän kukintansa vuoksi. Kasvi on kuitenkin myrkyllinen, joten se ei sovellu esimerkiksi lastentarhojen tai lasten leikkipaikkojen läheisyyteen.
Suomessa kaljukultasade kasvaa 3–5 metrin pituiseksi. Se menestyy maan eteläosissa vyöhykkeillä I–II.[3]
Lajikkeita [muokkaa]
- Laburnum alpinum 'Pendulum' – riippakultasade[4]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1.
- ↑ a b Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2.
- ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Sivulta puuttuu