Kaidankylän työväentalo Rientola
| Kaidankylän työväentalo Rientola | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Luoteentie 586, 34300 Kuru |
| Sijainti | Ylöjärvi, Kaidankylä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1934 |
| Suunnittelija | Kalle Solin |
| Rakennuttaja | Kaidankylän Työväenyhdistys ry |
| Urakoitsija | Jaakko Mäkinen |
| Omistaja | Kurun Sosialidemokraatit ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1 |
| Huoneistoala | 260 m² |
 |
|
Kaidankylän työväentalo Rientola sijaitsee Ylöjärven Kaidankylässä (Kuru) osoitteessa Luoteentie 586. Nykyisin Rientola on Ylöjärven ainoa yhdistyskäytössä oleva työväentalo.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaidankylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1919. Työväentalon rakentamista suunniteltiin jo vuonna 1928, jolloin perustettiin rakennusrahasto. Vuonna 1928 ostettiin Mäntytörmän talosta työväentalon tontti. Rakennustarvikkeiksi hankittiin vanha rakennus Luoteenkylän Vehmaanperästä, minkä lisäksi ostettiin myös hirsiä. Talon rakentaminen alkoi vuonna 1931, ja talo vihittiin käyttöön 17.6.1934.[1] Vuonna 1958 Rientola sähköistettiin samalla, kun Kaidankylä ympäristöineen sai sähköt.
Talo on pidetty hyvässä kunnossa. 1980-luvun lopulla Kaidankylän työväentalo kunnostettiin talkootyönä opetusministeriön myöntämän avustuksen turvin. Remontointia on jatkettu 1990–2000-luvuilla aina viimevuosiin saakka. On laajennettu eteistä, uusittu katto ja ikkunat, rakennettu vesijohdot, viemäri ja wc:t, korjattu lattiat ja lämmitysuunit, lisätty eristettä yläpohjaan, maalattu ulkoseiniä, ja vuonna 2017 remontoitiin keittiö. Talo lämpiää puu-uuneilla ja sähköllä[2].
Aikaisemmin talossa oli asunto talonmiehen käyttöön, mutta taloa kunnostettaessa tiloihin sijoitettiin nykyaikaiset wc:t. Varustukseen kuuluu myös esiintyjien taukotilat, joissa voi myös yöpyä.
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistuttuaan talo oli omassa käytössä kokoustilana ja järjestettiin erilaisia tilaisuuksia. Talo oli myös puolueen koulutuskäytössä. Työväenyhdistys järjesti myös urheilukilpailuja,[3] joihin kuului myös ohjelmallinen osuus.
1950–1960-luvuilla talolla järjestettiin häitä ja muita perhejuhlia sekä näytettiin elokuvia ja pidettiin iltamia, joissa esitettiin myös näytelmiä.
Nykyisin taloa oman käytön lisäksi vuokrataan juhliin sekä Työväen Sivistysliitolle TSL ja Eläkkeen Saajiien Keskusliitolle EKL.
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on hirsirunkoinen ja punaiseksi maalattu. Alkuperäinen pärekatto vaihdettiin huopaan vuonna 1961. Taloon kuului alun perin juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen, huoneen ja keittiön asunto sekä putka. Vesijohto vedettiin taloon vuonna 1940.[4]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kansan Lehti 9.6.1934 no 130, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.7.2022.
- ↑ SDP:n työväentalot. Selvitys 31.12.2018. TSL, 2018.
- ↑ Kansan Lehti 20.6.1936 no 251, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 27.7.2022.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.