Juurihoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juurihoidon työvaiheet

Juurihoito eli endodontia on tulehtuneen hampaan hoitomenetelmä. Juurihoidon tavallisin syy on hammasytimen tulehtuminen tai kuoleminen. Hampaan kruunu on mikrobien tie pulpaan ja juurikanavaan. Karies, traumat, korjaava hoito tai mikroskooppiset halkeamat avaavat tien dentiinitubuluksiin ja juurikanavaan. Hampaan tulehtuminen tai kuoleminen diagnosoidaan röntgenkuvien avulla. Kun hampaan ydin on vahingoittunut tai kuollut, se tulee juurihoitaa. Juurihoidossa hoidetaan ja ehkäistään yksittäisen hampaan infektio.

Työvaiheet [muokkaa]

Hammas preparoidaan (eli poistetaan hampaan hermot ja verisuonet) pienillä avaaja- ja laajennusneuloilla. Tyhjät juurikanavat desinfioidaan ja kuivataan pienillä paperinastoilla. Sen jälkeen kanavat eristetään juuritäytteellä. Juuritäytteen päälle laitetaan paikka. Juurihoidossa joutuu yleensä käymään useamman kerran, jotta tulehdus saadaan hoidettua.

Ensimmäisellä käynnillä hampaan kruunua porataan, poistetaan suurin osa hampaan hermoista ja verisuonista, sekä laitetaan lääkeainetta juurikanaviin, tällöin hampaan puudutus on välttämätöntä paitsi siinä tapauksessa jos hampaan hermot ovat kuolleet. Seuraavilla kerroilla, kun juurikanavia vielä laajennetaan ja lääkeaineita vaihdetaan, puuduttaminen ei aina ole tarpeen, mikäli kaikki hermot ja verisuonet on saatu poistettua. Tällöin hammas ei tunne kipua.

Juurihoidon päämääränä on mikrobien poisto juurikanavasta. Tämän takia jokainen juurihoidon vaihe suoritetaan aseptisesti. Juurihoito on toimenpiteenä erikoislaatuinen, sillä työskentelyalue on mahdollista eristää täysin muusta suuontelosta. Juurihoito on erittäin kivulias toimenpide, ellei puudutusta käytetä.

Hoidetun hampaan ennuste [muokkaa]

Juurihoito voi epäonnistua, mikäli kaikkia juuria ei löydetä ja puhdisteta juurihoitoa tehdessä. Joskus juurikanavien paikka-aine ei ole tarpeeksi syvällä juurissa, jolloin hammas saattaa tulehtua uudelleen. Amerikkalaisen Delta Dentalin teettämän tutkimuksen mukaan (jossa oli mukana 1,6 miljoonaa amerikkalaista) noin 97 % juurihoidetuista hampaista kyettiin säilyttämään kahdeksan vuoden seurannan ajan, ja näistä noin 1-1,5 % (hampaan sijainnista riippuen) jouduttiin tänä aikana hoitamaan uudelleen; loput noin 3 % juurihoidetuista hampaista jouduttiin seuranta-aikana poistamaan. Uusintahoitoa vaativat ongelmat ilmenivät yleensä kolmen ensimmäisen vuoden aikana juurihoidon jälkeen.[1] Syy uusintahoitoon on yleensä hampaan reikiintyminen, jonka havannoitsemista vaikeuttaa juurihoidetun hampaan tunnottomuus, tai hampaan tulehtuminen.[2]

Lähteet [muokkaa]

  1. Robert Salehrabi, DDS, Ilan Rotstein, DDS: Endodontic Treatment Outcomes in a Large Patient Population in the USA: An Epidemiological Study (PDF) 2004. Delta Dental. Viitattu 26.1. 2010. Englanti
  2. Tikkurilan Hammaslääkärikeskus: Juurihoito (html) 2007. Oris Oy. Viitattu 26.1. 2010. Suomi