Juurihoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juurihoidon työvaiheet

Juurihoito eli endodontia on tulehtuneen hampaan hoitomenetelmä. Juurihoidon tavallisin syy on hammasytimen tulehtuminen tai kuoleminen. Karies, traumat, korjaava hoito tai mikroskooppiset halkeamat avaavat tien dentiinitubuluksiin ja juurikanavaan. Hampaan tulehtuminen tai kuoleminen diagnosoidaan röntgenkuvien avulla. Kun hampaan ydin on vahingoittunut tai kuollut, se tulee juurihoitaa. Juurihoidossa hoidetaan tai ehkäistään yksittäisen hampaan infektio.

Työvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammas preparoidaan (eli poistetaan hampaan hermot ja verisuonet) pienillä avaaja- ja suuremmilla laajennusneuloilla. Tyhjät juurikanavat desinfioidaan ja kuivataan pienillä paperinastoilla. Sen jälkeen kanavat eristetään juuritäytteellä. Juuritäytteen päälle laitetaan paikka. Juurihoidossa joutuu yleensä käymään useamman kerran, jotta tulehdus saadaan hoidettua.

Ensimmäisellä käynnillä hampaan kruunua porataan, poistetaan suurin osa hampaan hermoista ja verisuonista sekä laitetaan lääkeainetta juurikanaviin. Tällöin hampaan puudutus on välttämätöntä, paitsi jos hampaan hermot ovat kuolleet. Seuraavilla kerroilla, jos juurikanavia vielä laajennetaan ja lääkeaineita vaihdetaan, puuduttaminen ei aina ole tarpeen, mikäli kaikki hermot ja verisuonet on saatu poistettua. Tällöin hammas ei tunne kipua.

Juurihoidon päämääränä on mikrobien poistaminen juurikanavasta tai niiden pääsyn estäminen juurikanavaan. Tämän takia jokainen juurihoidon vaihe suoritetaan aseptisesti. Juurihoito on toimenpiteenä erikoislaatuinen, sillä työskentelyalue on mahdollista eristää muusta suuontelosta. Tähän käytetään yleensä ns. kofferdam-kumia.

Hoidetun hampaan ennuste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juurihoito voi epäonnistua, mikäli kaikkia juurikanavia ei löydetä ja puhdisteta juurihoitoa tehtäessä. Joskus juurikanavien täyteaine ei ole tarpeeksi syvällä tai tiiviisti juurissa, jolloin hammas saattaa tulehtua uudelleen. Amerikkalaisen Delta Dentalin teettämän tutkimuksen mukaan (jossa oli mukana 1,6 miljoonaa amerikkalaista) noin 97 % juurihoidetuista hampaista kyettiin säilyttämään kahdeksan vuoden seurannan ajan, ja näistä noin 1-1,5 % (hampaan sijainnista riippuen) jouduttiin tänä aikana hoitamaan uudelleen; loput noin 3 % juurihoidetuista hampaista jouduttiin seuranta-aikana poistamaan. Uusintahoitoa vaativat ongelmat ilmenivät yleensä kolmen ensimmäisen vuoden aikana juurihoidon jälkeen.[1] Syy uusintahoitoon on yleensä hampaan reikiintyminen, jonka havannoitsemista vaikeuttaa juurihoidetun hampaan tunnottomuus, tai hampaan tulehtuminen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Robert Salehrabi, DDS, Ilan Rotstein, DDS: Endodontic Treatment Outcomes in a Large Patient Population in the USA: An Epidemiological Study (PDF) 2004. Delta Dental. Viitattu 26.1. 2010. Englanti
  2. Tikkurilan Hammaslääkärikeskus: Juurihoito (html) 2007. Oris Oy. Viitattu 26.1. 2010. Suomi