Junaliikennejuopumus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Junaliikennejuopumus, (aiemmin laajempi raideliikennejuopumus), on Suomen rikoslaissa määritelty liikennerikos. Junaliikennejuopumuksesta tuomitaan rikoslain 23:7:n mukaan se, joka kuljettaa junaa tai toimii muussa junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa tai että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. Rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Rikoslain 23:12:n mukaan junalla tarkoitetaan veturia tai veturin ja vaunujen muodostamaa kokonaisuutta sekä muuta konevoimalla kulkevaa raidekulkuneuvoa (moottorivaunu, metrojuna, ratatyökone) lukuun ottamatta raitiovaunua.

Kuitenkin laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (5 luku 22 §) määrittää sen, että "tehtävää ei saa hoitaa myöskään se, jonka veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimisesta kohonnut tai joka on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta niin, että sitä on hänen elimistössään havaittava määrä." Eli vaikka rikoslain mukainen junaliikennejuopumuksen raja on 0,5 promillea, ns. kelpoisuuslain mukainen raja on 0,0 promillea.

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091664#L5P22