Joustotyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Joustotyö[1] muodostuu modernin viestintäteknologian ja sähköisten työkalujen käytöstä yhdistettynä etätyön, liikkuvan työn ja työpaikalla työskentelyn joustavaan kombinaatioon. Joustotyötä kutsutaan toisinaan myös läsnätyöksi. Joustotyön avulla on mahdollista tehdä yksin tai ryhmänä töitä tehokkaammin ja nopeammin kuin perinteisessä paikkaan sidotussa työskentelyssä, ja se tuo liikkumavaraa sekä työntekijälle että työnantajalle. Kun työmatkoihin ei tarvitse käyttää aikaa, voidaan paremman työviihtyvyyden kautta saavuttaa jopa työurien pidentymistä.

Etätyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaan ja paikkaan sitoutumaton etätyö ja uusien teknologioiden käyttö työelämässä[2] ovat jo nyt väistämätön tosiasia. Etätyö on ekologinen vaihtoehto antaen mahdollisuuksia valita työajat ja myös jopa asuinpaikan sen mukaan, mikä omaan ja perheen elämäntilanteeseen parhaiten sopii. Tämä tukee osaltaan Suomen maakunnallista ja alueellista kehitystä, kun vain huolehditaan siitä että myös muuttotappioalueiden tietoliikenneyhteydet vastaavat nykyteknologian tarpeita. Toisaalta taas muuttoliike isoihin kaupunkikeskuksiin ja asukastiheyden kasvu luo tulevaisuuden työpaikkoja[3] ja sitä kautta tarpeita ja mahdollisuuksia uusille digitaalisille palveluinnovaatioille sekä työtä täysin uusille toimialoille. Joustotyö sopii myös heikosti työhön sitoutuville millenniaaleille[4] pitämällä mielenkiintoa yllä asiakkaiden ja työtehtävien vaihtuessa lennosta.

Uuden työntekijäpolven lisäksi myös vanhempien ikäryhmien kohdalla puhutaan uudelleen kouluttautumisesta, uudesta työstä,[5], organisaatioiden sisäisestä yrittäjyydestä[6] ja itsensä työllistämisestä[7] esimerkiksi useamman eri työnantajan palveluksessa. Joustotyö vaatii uusien työtapojen ja järjestelmien opettelua sekä vahvaa itsensä johtamista ja volitiokykyä.

Työskentelytavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden työn tekijä voi työskennellä joko perinteisessä palkkasuhteessa, omalla toiminimellä, freelancerina tai palkkasuhteessa ns. virtuaaliassistenttina, tai osana jonkin palveluntarjoajan virtuaalitiimiä. Virtuaalitiimit[8] voivat ottaa haltuun jopa kokonaisen yrityksen toiminnot, jolloin vain toimitusjohtaja on suoraan yrityksen omilla palkkalistoilla. Kotitoimistoilta työskenteleminen on yleistä, mutta myös eri tyyppiset toimisto- ja kokoustiloja vuokraavat toimijat[9] auttavat akuutissa tilantarpeessa. Virtuaalipalaverit säästävät aikaa ja voivat olla huomattavasti tehokkaampia kuin perinteiset tapaamiset. Virtuaalitiimien työskentelyyn ja johtamiseen kehitettyjä työkaluja ja järjestelmiä on laajalti tarjolla.

Työhyvinvointi ja työelämän vakaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhyvinvoinnista ja työn ja levon jaksottamisesta on joustotyössä huolehdittava erityisen tarkasti, koska nykyteknologia mahdollistaa työntekijän tavoitettavuuden[10] mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Etätyö ja virtuaaliset työkalut eivät ole itsetarkoitus, vaan parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi jotkin projektin osa-alueet saattavat vaatia myös saman pöydän ääressä istumista. Lisäksi tiimin yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi ja hiljaisen tiedon jakamiseksi on hyvä järjestää tapaamisia kasvokkain.

Joustot ja liiasta sääntelystä luopuminen tekevät hyvää työelämälle. Vuonna 2016 julkistetussa sosiaalipolitiikan ja sosiologian tutkijoiden katsauksessa[11] todetaan palkansaajien kohdalla tapahtuneen huomattavaa parannusta vaikutusmahdollisuuksissa ja työajan joustoissa. Etlan tutkimusjohtaja Mika mukaan suunta on paljon puhutusta työelämän murroksesta kohti vakaampaa tilannetta. Työn tekemisen tavat ovat kuitenkin muutoksessa.[12]. Automatiikka ja robotiikka lisääntyvät eri toimialoilla, ja samalla ne muokkaavat, poistavat ja luovat uusia työtehtäviä. Samaan aikaan uusyrittäjyys[13] ja joustavat työskentelytavat yhdessä uusien sähköisten työkalujen ja palvelualustojen kanssa yleistyvät. Työvoima- ja yrityspalveluiden markkinoita ollaan avaamassa[14] myös yksityiselle sektorille.

Työtehtävät ja toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 yrityspalveluiden[15] osalta vetovastuussa olivat erityisesti tietotekniikka- ja ohjelmistopalvelut joilla joustava start up-henkinen työskentely on erittäin yleistä. Muita tyypillisiä etä- ja joustotyöhön soveltuvia työtehtäviä ja toimialoja ovat mm. myynti, markkinointi, luova sisällöntuotanto, verkon yli tapahtuva asiakaspalvelu ja taloushallinto, ja myös näillä aloilla jo perinteisestikin työajat ovat saattaneet olla hyvin joustavia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen joustotyöyhdistys: Mitä joustotyö on? flexiforum.weebly.com. Viitattu 31.8.2017.
  2. TIEKE ry: Digitalisaatio kääntää asetelmat ympäri. tieke.fi. Viitattu 31.8.2017.
  3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: Minne tulevaisuuden työpaikat syntyvät? parempaaelamaa.org. Viitattu 31.8.2017.
  4. Dosentti, KT Pirkko-Liisa Vesterinen: Digiaikaan syntyneet työssä – haasteita ja mahdollisuuksia. jamk.fi. Viitattu 31.8.2017.
  5. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra: Millainen on uusi elinvoimainen työelämä? sitra.fi. Viitattu 31.8.2017.
  6. Sisäinen yrittäjyys (intrapreneurship, corporate entrepreneurship). yvi.fi/sanakirja. Viitattu 31.8.2017.
  7. SAK: Itsensä työllistäminen sak.fi. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 31.8.2017.
  8. Viestintawiki: Virtuaalitiimi viestintawiki.wikispaces.com. Viitattu 31.8.2017. [vanhentunut linkki]
  9. Liina Kudu: Office Space: The 6 Best Coworking Spaces in Helsinki (Finland) .Contriber Startup tips. Arkistoitu 26.2.2017. Viitattu 31.8.2017.
  10. Telia: Digitaaliset työvälineet tuovat uusia haasteita työhyvinvointiin: pitääkö aina olla tavoitettavissa? Kauppalehti. Viitattu 31.8.2017.
  11. Paavo Teittinen: Tutkija: Työelämän historiallinen murros on myytti – ”Käsittämätöntä, ettei tunneta tilastoja” Helsingin Sanomat. Viitattu 31.8.2017.
  12. TIEKE ry: Työ joustaa ajan ja paikan suhteen tieke.fi. Viitattu 31.8.2017.
  13. Yrittäjäsanomat: Etla: Uusyrittäjät ovat entistä koulutetumpia ja kasvuhaluisempia yrittajat.fi. Viitattu 31.8.2017.
  14. Elinkeinoelämän keskusliitto: Kasvupalvelu-uudistuksella hyvät tavoitteet – toteutus ratkaisee ek.fi. Viitattu 31.8.2017.
  15. Tilastokeskus: Ohjelmointipalveluiden nousu siivitti tietoteknisten palveluiden kasvua vuonna 2015 stat.fi. Viitattu 31.8.2017.