Jouhteninen (saari)
Jouhteninen on saari Höytiäisessä Kontiolahdella. Saari on todennäköisesti saanut nimensä saarenosan profiilista, joka muistuttaa vedenpintaan kaulaansa ojentavan joutsenen ääriviivoja.[2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jouhteninen on 2,6 kilometriä pitkä, 0,97 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 174 hehtaaria (tai 173 ha [3]). Se sijaitsee Höyhtiäisen kolme kilometriä itärannasta ja neljä kilometriä Kontiolahden kirkonkylästä luoteeseen päin. Se on harvahkon saariston keskipisteessä. Naapurisaaria ovat lounaassa Sikosaari, lännessä Jere, luoteessa Varpasaari ja koillisessa Laitasaari. Näiden lisäksi esiintyy pieniä saaria kuten esimerkiksi länsipuolella Surmaluoto ja Tirrinluoto, ja Laitasaaren lähellä Lepoluoto, Heikinluoto ja toinen Tirrinluoto. Jouhtenisellä ei ole itsellään lähiluotoja.[2]
Jouhteninen on harjusaari, jonka harjujakso kulkee Höytiäisen järvenpohjassa. Järven vedenpinnan yläpuolelle yltävässä osassa esiintyy hiekkatasanteita, kumpuja ja mäkiä ja suppia. Saaren rantoja kiertää noin 10 metrin korkeudella rantatörmä ja sen alla rantaterassi, joka paljastui kuiville vuonna 1859 suoritetussa Höytiäisen järvenlaskussa [4]. Korkein kohta sijaitsee saaren eteläpuoliskossa, jossa kohoaa Sirnitsa noin 143 metrin korkeuteen mpy. eli 56 metriä järvenpinnasta. Tämä tekee Jouhtenisesta järven korkeimman saaren. Sirnitsan lähellä on suppia, joista yhdessä sijaitsee Sirnitsalampi. Saarella on neljä muuta lampea, joista kaksi sijaitsee Viikateniemessä ja kaksi saaren pohjoisosassa. Kolme lampea syntyi järvenlaskussa ja kaksi on alkuperäistä lampea. Ne kaikki vaikuttavat olevan suppalampia.[2]
Saari on asumaton, vaikka karttojen mukaa saarella on kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Osa näistäkin sijaitsevat kartoissa merkityillä nuotiopaikoilla, joiden kautta kulkee saaren kiertävä polku. Viikateniemessä on hiekkarantaa. Jouhtenisen vanhoja paikannimiä: Haaraniemi, saaren rannalla sijaitseva haaramainen niemi, Kaamaranta, saaren suora ja tasainen rantaosa, Hautalahti, saaren U-kirjaimen muotoinen lahti, ja Viikateniemi, saaren rannalla sijaitseva viikatemainen pieni niemi.[2][5]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko saari on nykyään Natura 2000 -aluetta (174 hehtaaria, FI0700078), joka on suojeltu valtakunnallisesti arvokas harjualueena ja sen kuuluu myös valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Erityisesti saaren laaja myrksyn kaatama metsäalue lahopuineet on tulevan tarkkailun alainen osa.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkauden muodostuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edellä mainittu harjujakso liittyy etelässä sijaitsevan Jaamankankaan muodostumiseen viime jääkauden loppuvaiheessa. Rakenteellisesti Jouhteninen poikkeaa paljon muista Höytiäisen isoimmista saarista. Se on kovin monimuotoinen ja koostuu pääosin sorasta ja hiekasta, eikä sillä näytä olevan mitään samanlaisuutta Höytiäisen muihin jäätikköjokimuodostumiin. Sen onkin ymmärretty syntyneen sulavan mannerjään keskeen avautuneeseen halkeamaan, johon ympäröivältä jäätiköltä virtaavat sulamisvedet ovat kasanneet todella suuret määrät soraa ja hiekkaa. Harjuaineksen sisään on hautautunut myös valtavia määriä eri näköisiä jäälohkareita, jotka sulettuaan jättivät jälkeensä paljon "kuolleen jään kuoppia" eli niin sanottuja suppia. Tyypillisimmillään kuopat ovat kattilamaisia painanteita, kuten Jouhtenisessa sijaitseva Sirnitsalammen suppa. Nykyisin enimmät supista ovat lampia, suuria kuoppia tai pieniä järviä, ja mm. Sirnitsalampi on veden valtaama suppa.[5]
Kansantarina: Erakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkeimman mäen nimi Sirnitsa tulee venäjän kielen sanasta tsernets eli ”musta kaapu”. Saaren tarinoissa puhutaan mustakaapuisesta munkista, Petri Iivanaisesta, joka eli neljäkymmentä vuotta saarella erakon elämää. Syitä munkin erakoitumiseen olivat rakkaus, petos ja katumus, jonka paineita munkki ei enää kestänyt ja siksi hän vetäytyi yksinäisyyteen saarelle. Traagisen tarinan käänteistä voi lukea esimerkiksi kokoelmasta ”Karjalan kankahilta” tai kirjasta ”Tarunhohtoinen Höytiäinen”.[6]
Trombi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
20. elokuuta 2004 pyyhkäisi trombimyrsky Polvijärveltä Höytiäisen yli Kontiolahdelle. Tuhoalueen kokonaislaajuus oli noin 500 hehtaaria, joista Jouhtenisen luonnonsuojelualueelle kohdistui 24 hehtaarin metsänkaato [1]. Alue on jätetty myrskyn jälkeiseen tilaan. Turisteille on järjestetty trombiretkeilyjä.[7][8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jouhteninen Natura / Ympäristö. Viitattu 20.5.2018.
- ↑ a b c d e Jouhteninen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.4.2022.
- ↑ Höytiäinen (04.821.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.4.2022.
- ↑ Vesajoki, Heikki: ”Järven uusi olemus”, Tarunhohtoinen Höytiäinen, s. 70–81. Keuruu: Otava, 2019. ISBN 978-952-94-1758-2.
- ↑ a b Vesajoki H ja Kilpiäinen A: Höytiäisen saaristo: Luonto- ja maisemaselvitys. Kontiolahden kunta, 1992.
- ↑ Vesajoki, Heikki: ”Jouhtenisen erakko”, Tarunhohtoinen Höytiäinen, s. 21–26. Keuruu: Otava, 2019. ISBN 978-952-94-1758-2.
- ↑ Myrskyharrastajien sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Trombituhot ovat metsäntutkijan aarreaitta Yle. 2013. Viitattu 20.5.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jouhtenisen luonnonsuojelualue, luontoon.fi