Joroisniemen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joroisniemen (ent Braseborg) kartano vuonna 1920. Kuva Signe Brander.

Joroisniemen kartano (ent. Braseborg) on Joroisissa sijaitseva kartano.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savon kartanoita rakennettiin 1600-luvulta lähtien.[1] Savoon ryhdyttiin rakentamaan uusia kartanoita sotiasvirkajärjestelmän ja Rantasalmella sijainneen Haapaniemen kadettikoulun takia.[2] Alue edusti tuolloin Ruotsin valtakunnan itärajaa.

Joroisten kartanot kuuluvat Savon kartanot -kokonaisuuteen Rantasalmen ja Juvan kartanoiden kanssa.[2] Kartanoiden kokonaisuutta ryhdyttiin kutsumaan "Savon Pariisiksi", koska ranskan kieli toimi kartanonomistajien, ylhäistön jäsenien ja ruotsalaisten upseerien seurustelukielenä.[3][4] Ranskan kieli oli myös Euroopan hovien ja diplomatian kieli 1600-luvulta lähtien.[4][5]

Kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Braseborgin tila syntyi 1500-luvulla.[6] Braseborgista tehtiin rustholli vuonna 1682.[6]

Katarina Charlotta Carstenius osti puolet tilasta vuonna 1748.[6] Carsteniuksen aviomies luutnantti Henrik Johan Afflecht osti tilan toisen puolikkaan vuonna 1749.[6]

Kartano päätyi Katarina Charlotta Brasen omistukseen vuonna 1757.[6] Kartanon Braseborg-nimi tulee Katarina Brasen sukunimestä.[6]

Brasen jälkeen kartano on kuulunut avioliittojen kautta keskenään sukua oleville Hästesko-, Tujulin-, Aminoff- ja Melart -suvuille.[6]

Joroisniemen ratsutilaa ryhdyttin rakentamaan 1700-luvulla.[3] Kartanon päärakennus valmistui 1700-luvun loppupuolella.[2][3] Kartanon päärakennus on säilytynyt muuttumattomana 1840-luvulta.[3] Kartanon päärakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on venäläisiä vaikutteita.[2]

Kartanon tunnetuin omistaja on majuri, teollisuuspatruuna Fredrik Gustaf Aminoff, joka oli Savon rikkain mies.[3] Joroisten kuningas oli Aminoffin kutsumanimi.[3] Aminoffin aikana kartanon päärakennusta laajennettiin ja päärakennuksen ympärille luotiin avara peltomaisema.[2][7][6] Kartanosta tuli seuraelämän keskus Aminoffin aikana. Kartanossa järjestettiin kutsuja, juhlia, tanssiaisia ja teatteriesityksiä.[7] Kartano siirtyi Fredrik Gustaf Aminoffin jälkeen jälkeen hänen tyttären Hedvig Juliana Sofia Aminoffin ja tohtori Christian Ferdinand Melartin omistukseen.[8]

Päärakennuksen vieressä on kaksi sivurakennusta, jotka ovat aittoja.[2] Aitat toimivat asuintupina ja hevostalleina.[2] Alueella on navetta.[6] Päärakennuksen ympärillä on puisto.[2]

Kartanolla oli kaksitoista torppaa vuonna 1830.[6] Kartanon koko oli 1165 hehtaaria vuonna 1852.[6]

Kartano on toiminut Joroisten Musiikkipäivien esiintymispaikkana.[3]

Kartano toimii edelleen yksityiskotina.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Herrasväen asuinpaikat - Eteläsavon kartanot ja kartanoiksi kutsutut kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 12.1.2024.
  2. ↑ a b c d e f g h Joroisten kartanot www.rky.fi. Viitattu 12.1.2024.
  3. ↑ a b c d e f g h Joroisniemen kartano Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.
  4. ↑ a b Joroisissa on itsetunto kohdillaan: "Savon Pariisi on aika korskean komea titteli omittavaksi" Yle Uutiset. 27.5.2016. Viitattu 12.1.2024.
  5. ↑ Afgan Mehtiyev: French: The language of diplomacy in Europe from the seventeenth to twentieth century. California Linguistic Notes, 2011. California Linguistic Notes.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Herrasväen asuinpaikat - Eteläsavon kartanot ja kartanoiksi kutsutut kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 12.1.2024.
  7. ↑ a b Aminoffin aarteita Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.
  8. ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joroisniemen_kartano&oldid=22110471”