John Scott Russell
John Scott Russell (8. toukokuuta 1808 Glasgow – 8. kesäkuuta 1882 Ventnor) oli skotlantilainen insinööri ja laivanrakentaja. Hän tutki myös aaltomekaniikkaa ja teki ensimmäisenä havaintoja itseään vahvistavasta aaltopaketista eli solitonista. Russell toimi Lontoon maailmannäyttelyn promoottorina vuonna 1851. Hänellä oli patentti tietä pitkin kulkevasta höyrykäyttöisestä kulkuneuvosta.[1]
Russel valmistui 16-vuotiaana insinööriksi Glasgowin yliopistosta ja toimi sen jälkeen yliopisto-opettajana. Hänen kiinnostuksensa laivanrakentamiseen vei kuitenkin voiton opetustyöstä. Hän pyrki laivojen rakenneratkaisuissa soveltamaan omaa tutkimustietoaan aaltomekaniikasta. Häntä kiinnostivat myös höyrylaivojen avautuvat mahdollisuudet. Vuonna 1837 hänet palkittiin aaltomekaniikan tutkimuksistaan Kuninkaallisen insinööriseuran kultamitalilla.[1]
Great Eastern -laivan rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: S/S Great Eastern
Insinööri Isambard Kingdom Brunel ehdotti Russelille vuonna 1851 uudenlaisen suurlaivan rakentamista. Russell arvioi, että aluksen uppouman tulisi olla noin 20 000 tonnia ja se vaatisi ainakin 850 hevosvoiman koneen, jotta se toteuttaisi Brunelin odotukset. Laivan suunnittelua ja rakentamista pidettiin vaikeana. Tämä SS Great Eastern -niminen alus oli yhdistetty purje- ja höyrylaiva. Laiva valmistui vuonna 1858, mutta sen liikennöinnissä sattui useita pieniä onnettomuuksia ja toiminta oli kannattamatonta. Vuonna 1864 se huutokaupattiin ja muunnettiin merikaapelin laskemistyöhön.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pioneer Inventors. The History of the Automobile And Its Inventors. Lymann Weeks. Sivut 83–85. Google Books. ISBN 9783861952428. Viitattu 26.6.2016.
- ↑ Jules Verne: Great Eastern. Viitattu 26.6.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Scott Russell Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
