Jan Aarts
Johannes Godefridus (Jan) Aarts (28. helmikuuta 1937 Vlierden, Alankomaat – 26. tammikuuta 2022 Nijmegen, Alankomaat[1]) oli hollantillaissyntyinen roomalaiskatolisen kirkon pappi, joka työskenteli Suomessa kirkon pappina vuosina 1966–2002[2] ja sitten 20 vuotta piispa Paul Verschurenin sijaisena eli yleisvikaarina ja viimeisen vuoden piispa Józef Wróbelin sijaisena ja hiippakunnan ekonomina.[3]
Aarts opiskeli teologiaa Roomassa Gregoriana-yliopistossa 1961–1966, ja hänet vihittiin papiksi 1964. Verschurenin jälkeen jotkut odottivat hänestä Helsingin hiippakunnan seuraavaa piispaa, mutta piispaksi nimitettiin Wróbel. Piispa Wróbel erotti Aartsin 2002 ilman julkistettua syytä ja kielsi tätä oleskelemasta hiippakunnan alueella, jolloin tämä palasi kotimaahansa. Tapahtuma sai Suomessa runsaasti huomiota. Hollannissa hän työskenteli Pyhä sydämen sisarkunnan pappina ja kappalaisena 's-Hertogenboschin seurakunnassa. Piispa purki dekreetin 2007 ja pyysi anteeksi.[3][2]
Aarts väitteli 1972 ensimmäisenä katolisena pappina suomalaisessa yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli Martin Lutherin virkakäsitys. Väitöskirja on usein siteerattu teos. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1985.[2]
Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Die Lehre Martin Luthers über das Amt in der Kirche: Eine genetisch-systematische Untersuchung seiner Schriften von 1512 bis 1525. Väitöskirja. Helsinki: Luther-Agricola-seura, 1972. ISBN 951-9047-00-X.
- Aarts, Jan & Jaanu-Schröder, Marjatta: Rukoilen sinua Jumala. Katolinen rukouskirja lapsille ja perheille. Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, Katekeettinen keskus, 1985. ISBN 951-9386-23-8.
- Aarts, Jan (toim.): Paavi. Helsinki: Kirjaneliö, 1989. ISBN 951-600-765-1.
- Aarts, Jan & Kuparinen, Maria (toim.): Terve Maria. Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 1994. ISBN 952-9627-00-9.
- Uskon Jumalaan: Mietteitä. Helsinki: Katekeettinen keskus, Pyhän Marian pappila [jakaja], 1994. ISBN 952-9792-04-2.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Isä Jan Aarts SCJ on kuollut Fides - Katolinen hiippakuntalehti. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ a b c Ketola, Mikko: Aarts, Jan (1937–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 15.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b Valto, Sari: Suomi jäi sydämeen. Suomen Kuvalehti, 26.3.2010, nro 12.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cantell, R.: Jan Aarts, Suomen Kuvalehti 21.4.1972.
- Fides 9/2002.
- Kekkonen, L.: Pyhät potkut, Suomen Kuvalehti 31.10.2003.
- Aarts, Jan: Isä Jan vastaa, Suomen Kuvalehti 7.11.2003.
|
