Jalkaninjat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalkaninjat

Jalkaninjasarjakuva.jpg
Jalkaninja.

Kustantamo Mirage Studios (1984–2009)
Image Comics (1996–1999)
IDW (2011–)
Ensiesiintyminen Teenage Mutant Ninja Turtles nro 1 (1984)
Luojat Kevin Eastman
Peter Laird
Tiedot
Oikea nimi ei tiedossa
Status aktiivinen
Pituus useimmiten 183 cm
Paino 73-82 kg
Ryhmäsidokset Jalkaklaani
Edelliset ryhmäsidokset
Tunnetut henkilöllisyydet
Tunnetut sukulaiset
Tunnetut voimat

Jalkaninjat (engl. Foot Ninjas) tai Jalkasotilaat (engl. Foot Soldiers) ovat IDW-kustantamon sarjakuvissa esiintyviä ninjoja. Kevin Eastmanin ja Peter Lairdin luomat hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran vuonna 1984 Teenage Mutant Ninja Turtles -sarjakuvalehden ensimmäisessä numerossa. Jalkaninjat ovat alin ryhmä Silppurin johtamassa Jalkaklaanissa.

Sarjakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaninjat ovat Oroku Sakin ja myöhemmin Karain uskollisia alaisia. Ne ovat hyvin koulutettuja ninjoja, joiden taitotaso on hivenen heikompi, kuin Turtleseilla. Jalkaninjat ovat usein aseistettu katana-miekalla, keihäällä, kamalla, nunchakuilla, tikareilla, puukoilla ja joskus myös jousipyssyllä tai konepistoolilla. Jalkaninjat on puettu yleensä joko mustan tai neilikan värisiin tunikoihin, kokokasvon peittävään naamioon ja muutamalla olkapäitä suojaavilla haarniskoilla.

Jalkaninjat olivat pitkään Silppurin alias Oroku Sakin alaisia siihen asti kunnes hänet tapettiin. Ne jakaantuivat omiin pieniin ryhmiin ja taistelivat New Yorkin hallinnasta siihen asti kunnes Japanin jalkaklaanin johtaja Karai nousi Yhdysvaltain klaanin johtoon kukistettuaan neljä jalkaeliitin ninjaa.

Muissa medioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turtles – mutanttikilpikonnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1987 Turtles – mutanttikilpikonnat sarjassa Jalkaninjat esintyivät Silppurin luomina robotteina aloittaessaan New Yorkin valtaamisen. Ne olivat kuitenkin tehottomia kamppailuissa ja hajosivat helposti.[1]

Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaninjat esiintyivät useaan otteeseen Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat -sarjassa, jossa ne olivat sarjakuvan tavoin Silppurin alaisena ja olivat osa Jalkaklaania. Ne eivät puhuneet sarjan aikana mitään, mutta olivat erittäin vaarallisia ja hyvin koulutettuja.

Sarjan aikana Jalkaninjoista esiintyi useita eriversioita. Ensimmäinen erityisversio oli Teknoninjat, joille Baxter Stockman oli kehittänyt haarniskan, jonka avulla he kykenivät muuttumaan näkymättömäksi.[2] Taitavimpia klaanin ninjoista ovat neljä Eliittininjaa, jotka toimivat toisinaan kenttäkomentajina tärkeimmissä tehtävissä. Kullakin on eri ase: kolmikärki, keihäs, kirves ja kaksiteräinen miekka. Uusimpina erikoisninjoina ovat Jalka-mechit, Utromien exo-pukujen teknologiaan pohjautuvat robottininjat. Loput olivat lähinnä pukeutuneet sukellusasuun tai olivat normaalia jalkaninjaa isompikokoisia.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä elokuvassa Silppuri värväsi teini-ikäisiä nuoria kaduilta ja opetti heille ninjutsua. Sittemmin he nostivat New Yorkin rikollisuuden määrää erinäisillä varkauksilla.

TMNT[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännessä elokuvassa Jalkaninjat olivat Silppurin kadottua Karain alaisuudessa. He etsivät hänen johdollaan Max Wintersille kolmeatoista hirviötä, jotka olivat levittäytyneet pitkin New Yorkia. He saivat apua muinaisilta kivikenraaleilta, jotka nappasivat hirviöt talteen. Myöhemmin elokuvan lopulla joukko Jalkaninjoja taisteli Turtleseja ja heidän apureitaan Aprilia ja Casey Jonesia vastaan. Sen jälkeen kivikenraali Aquila pyytää jalkaninjoja liittymään heihin, mutta Karai kieltäytyy jonka jälkeen Jalkaninjat auttavat löytämään viimeisen hirviön jonka Aprilin ja Casey tulisi hakea Winters Toweriin.

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turtles – mutanttikilpikonnat jakso 1 "Turtle Tracks" (1987)
  2. Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat jakso 7 "Näkymättömyyden tie" (2003)