Isotiaisvanga
| Isotiaisvanga | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Vangat Vangidae |
| Suku: | Tiaisvangat Calicalicus |
| Laji: | rufocarpalis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calicalicus rufocarpalis |
|
| Katso myös | |
Isotiaisvanga (Calicalicus rufocarpalis) on vangoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan uhanalaisena Madagaskarilta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isotiaisvanga voi kasvaa 14–15 cm pitkäksi ja on ruumiinrakenteeltaan tukevahko. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Isotiaisvangakoiraan päälaki ja selkä ovat väriltään harmaat. Otsa, silmän takaosaan ulottuva silmäkulmajuova ja posket ovat valkoiset. Siipien olkapäät ovat väriltään punaruskeat ja siipisulat harmaat. Pitkä pyrstö on punaruskea. Isotiaisvangakoiraan kurkku ja rinnan yläosa ovat mustat ja rinnan alaosa ja vatsa ovat valkoiset. Naaraslintu on päästään ja slästään ruskea ja rinta on vaaleanpunertava ja vatsa vaalean ruskea.[2][3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isotiaisvangaa tavataan Madagaskarin lounaisosasta. Lajin elinympäristöä ovat kuivat pensastiheiköt. Laji liikkuu tyypillisesti pieninä ryhminä. Isotiaisvangan ravintoa ovat hyönteiset kuten kovakuoriaiset ja heinäsirkat.[2][3][4]
Isotiaisvanga luokitellaan vaarantuneeksi. Kannan kooksi arvioidaan 350–1 500 yksilöä. Suurin uhka on elinympäristön häviäminen kivihiilikaivosten ja laiduntavien vuohien vuoksi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Calicalicus rufocarpalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Roger Safford, Frank Hawkins: The Birds of Africa: Volume VIII, s. 810. Bloomsbury Publishing, 2013. ISBN 978-0-7136-6532-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2021). (englanniksi)
- ↑ a b David Brewer: Birds New to Science, s. 235. Bloomsbury Publishing, 2018. ISBN 978-1-4729-0628-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.3.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Red-shouldered Vanga Calicalicus rufocarpalis BirdLife International. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)