Ilmari Heikinheimo (muusikko)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ilmari Heikinheimo (s. 17. huhtikuuta 1988) on suomalainen rumpali ja lyömäsoittaja. Heikinheimo soittaa erityisesti free jazzia ja improvisoitua musiikkia, mutta hänellä on taustaa myös mainstream jazzin, rockin, klassisen, ja maailmanmusiikin parissa. Heikinheimo on valmistunut Trondheimin konservatoriosta musiikin kandidaatiksi ja Norjan valtiollisesta musiikkikorkeakoulusta maisteriksi.

Heikinheimo on toiminut sekä vakituisena jäsenenä että tuuraavana freelance-muusikkona useissa yhtyeissä, muun muassa Freelektron-duossa Jimi Tenorin kanssa, Raoul Björkenheimin Triad-yhtyeessä, Piirpaukessa, Edward Vesalan Sound & Furyssa, Afro Jazz Quintetissa, Alamaailman Vasaroissa sekä Jallukka All Starsissa. Heikinheimo on myös keikkaillut ja levyttänyt erityylisten ja eri sukupolvia edustavien koti- ja ulkomaisten artistien kanssa, kuten muun muassa Juhani Aaltonen, Sakari Kukko, Arild Andersen, Hjilmar Jensson, Jonas Kullhammar, Jukka Orma, Jukka Gustavsson, Anssi Nykänen, Stina Koistinen ja Einari Styhlman.

Heikinheimo on myös tehnyt musiikkia muun muassa lyhytelokuviin ja esitystaideteoksiin[1] sekä toiminut studiomuusikkona.[2]

Vuonna 2016 Heikinheimo perusti yhdessä Helsingin Roihuvuori-seuran kanssa Itä-Helsingin Voodoo Jazz House -klubin, jonka taiteellisena johtajana hän toimi ensimmäisen vuoden ajan.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikinheimon isä oli ohjaaja Hannu Heikinheimo. Hänen äitinsä on tekstiilitaiteilija Katariina Metsovaara.

  • Freelektron: Live at Tenho (2020)
  • Aaltonen/Kullhammar/Heikinheimo/Meaas Svendsen: The Father, The Sons and The Junnu (2020)
  • Raoul Björkenheim Triad: Beyond (2017)
  • Kaukaisu: Käsky ja hyräily (2014)
  • Ville Vokkolainen & Kadotettujen Paratiisi (2014)
  • Sound & Fury: Pulsacion (2013)
  1. Chekhov Machine: Syntipukki balticcircle.fi. Arkistoitu 17.4.2023. Viitattu 17.4.2023.
  2. Burn Out Elonet. Viitattu 25.2.2019.