Il trionfo di Maciste

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Il trionfo di Maciste
Elokuvan italialainen mainosjuliste.
Elokuvan italialainen mainosjuliste.
Ohjaaja Tanio Boccia
Käsikirjoittaja Arpad De Riso, Nino Scolaro
Tuottaja Mario Borghi
Säveltäjä Carlo Innocenzi
Kuvaaja Oberdan Trojani
Leikkaaja Gino Talamo
Lavastaja Amedeo Mellone
Pääosat Adriano Bellini, Cathia Caro, Ljuba Bodine
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Jork Film Produzione Cinematografica
Ensi-ilta 2. lokakuuta 1961
Kesto 102 min. (Italia)
Alkuperäiskieli italia ja muita kieliversioita
Tuotto 98 008 912 liiraa (Italia)
Aiheesta muualla
IMDb

Il trionfo di Maciste (”Macisten riemuvoitto”) on vuonna 1961 valmistunut italialainen seikkailuelokuva. Tyylilajiltaan peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Tanio Boccia alias Amerigo Anton. Sen sankaria Macistea esittää Adriano Bellini alias Kirk Morris.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Memfiin valtaistuimen anastaneen kuningatar Tenefin hirmuvaltaan kyllästyneet asukkaat pyytävät Macisten apuun rauhan palauttamiseksi. Tenefi saa Macisten vangikseen, mutta hänen rakastettunsa Antea onnistuu murtamaan taian Yalis-velhon antaman vastamyrkyn avulla. Maciste lyö Tenefin sotilaat ja hirviöt, pelastaa Antean ja palauttaa vallan Memfiin lailliselle hallitsijalle prinssi Hiramille.[1][2][3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Adriano Bellini  Maciste  
 Ljuba Bodine  kuningatar Tenefi  
 Cathia Caro  Antea  
 Carla Calò  Yalis-velho  
 Cesare Fantoni  Agadon  
 Giulio Donnini  kauppias Omnes  
 Aldo Bufi Landi  Themail  
 Attilio Dottesio  Arsinoe  
 Bruno Tocci  Tabor  
 Piero Leri  prinssi Hiram  
 Salvatore Lago  Rais  
 Lucy Randi  Thana  
 Alfredo Salvadori  Agor  
 Calisto Calisti  Raisin ja Taborin isä  
 Cesare Lancia    
 Romano Ghini    
 Bradley Wilbert  tanssija[3]  

Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Il trionfo di Maciste on kuvattu Totalscope-laajakangastekniikalla Eastmancolor-väreissä Incir De Paolisin studiossa ja Tor Caldaran maisemissa. Se on ”Italian Ed Woodina” tunnetun Tanio Boccian ensimmäinen peplum-elokuva.[1]

Vaatimattomasti toteutetun ja dialogiltaan kömpelön elokuvan[1] juoniainekset on lainattu Pietro Franciscin Herkuleesta ja Lyydian kuningattaresta[4][5]. Sen toinen esikuva on Egyptiin sijoitettu Carlo Campogallianin Kuninkaiden laakson jättiläinen[6]. Lavasteet ja puvustus ovat peräisin Fernando Cerchion elokuvasta Nefertite – Niilin kuningatar[7] ja taustoina toimivat mattamaalaukset ovat Joseph Nathansonin käsiäalaa[8]. Boccian ohjaustyön kohokohtia ovat hevosvaljakoihin sidotun Macisten voimainkoetus sekä loppukohtaus, jossa sankari pelastaa rakastettunsa tulitemppelin luolamiehiltä[1]. Yhdysvaltalaiseen versioon Triumph of the Son of Hercules on lisätty otoksia Riccardo Fredan elokuvasta Maciste all’inferno, jossa pääosaa näyttelevällä Adriano Bellinillä on aivan erilainen kampaus ja lannevaate[7][8][6].

Il trionfo di Macisten yleisö- ja arvostelumenestys oli poikkeuksellisen heikko[1]. Se keräsi Italiassa vain 98 miljoonan liiran kassatulot[9]. Elokuva menestyi kuitenkin paremmin lähiöiden uusintateattereissa, jonne se siirtyi jo parin viikon kuluttua ensi-illasta[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Della Casa, Steve; Giusti, Marco: Il grande libro di Ercole, s. 306–308. Roma: Centro Sperimentale di Cinematografia, Edizioni Sabinae, 2013. ISBN 978-88-98623-051.
  2. Casadio, Gianfranco: I mitici eroi, s. 90–91. Ravenna: Longo Editore, 2007. ISBN 978-88-8063-529-1.
  3. a b Anica: Archivio del Cinema Italiano archiviodelcinemaitaliano.it. Viitattu 5.6.2016. (italiaksi)
  4. Mereghetti, Paolo: Il Mereghetti: Dizionario dei film 2011, s. 3467. Milano: Baldini Castoldi Dalai, 2010. ISBN 8860736269.
  5. Fantastic Movie Musings and Ramblings scifilm.org. Viitattu 5.6.2016.
  6. a b Italian Film Review italianfilmreview.com. Arkistoitu 5.8.2016. Viitattu 5.6.2016.
  7. a b Smith, Gary Allen: Epic Films, s. 307–308. Jefferson, North Carolina & London: McFarland & Company, 2004. ISBN 0-7864-1530-4.
  8. a b Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 14. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1-84885-608-0.
  9. Giordano, Michele: Giganti buoni: da Ercole a Piedone (e oltro) il mito dell'uomo forte nel cinema italiano, s. 171. Roma: Gremese Editore, 1998. ISBN 88-7742-183-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]