Ihosyöpä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Basaliooma.

Ihosyöpä tarkoittaa ihosoluista lähtöisin olevaa syöpäkasvainta. Se muodostuu yleensä ihon ylimpään kerrokseen eli epidermikseen. Ihosyövän tyyppi riippuu siitä, mistä soluista se on saanut alkunsa. Yleisimmät ihosyövät ovat basaliooma, spinaliooma ja melanooma. Harvinaisempia syöpätyyppejä ovat Kaposin sarkooma, dermatofibrosarkooma ja Merkelin solu -syöpä. Monesti ihosyövällä tarkoitetaan ainoastaan melanoomaa, joka on syöpätyypeistä vaarallisin. Ihosyöpään kuolee vuosittain Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 48 000 ihmistä.[1]

Ihosyöpätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basaliooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basalioomia eli tyvisolusyöpiä tavataan eniten iäkkäillä ihmisillä. Kyseessä on harvoin tappava tauti. Se on yleensä poistettavissa yksinkertaisella iho-operaatiolla.

Melanooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melanooma on melanosyyteistä lähtöisin oleva kasvain, joka jakautuu moniin eri alatyyppeihin. Melanooma voi olla tappava tauti, sillä se lähettää helposti etäpesäkkeitä. Melanooma on yleistynyt rajusti kaikissa valkoihoisen väestön asuttamissa maissa. Esimerkiksi Suomessa todettujen melanoomien määrä on viisinkertaistunut 1950-luvulta nykypäivään.[2] Yleistymisen syinä ovat ihmisten pukeutumisessa ja auringonotossa tapahtuneet muutokset, jotka altistavat aiempaa enemmän auringon säteilylle. Muista ihosyövistä poiketen melanoomaa esiintyy verrattain nuorilla ihmisillä. Melanoomaan tehoaa toisinaan solunsalpaajahoito. Epäilyttävät luomet kannattaa näyttää asiantuntijalle.

Spinaliooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spinaliooma eli ihon okasolusyöpä (lat. carcinoma spinocellulare) on suhteellisen harvinainen syöpä, mutta sekin on tavallisesti terveyskeskustasolla poistettavissa. Syöpäsolun hallittavuus riippuu pitkälti solun erilaistumisasteesta, jossa telomeerilla on merkittävä osuus.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihosyöpä on huomattava ongelma Australiassa. Ihosyöpään kuolee vuosittain 1 500 australialaista, ja ihosyövän saa elinaikanaan joka toinen australialainen.[3] Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 500 ja kuolee noin 120 suomalaista. [4]

Hoitokeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihosyövän normaaleja hoitomuotoja ovat yksinkertaiset iho-operaatiot ja solunsalpaajahoidot. Uusina hoitomuotoina on kokeiltu menestyksellisesti kloonattujen valkosolujen käyttöä pitkälle edenneen ihosyövän hoitoon, mutta toistaiseksi hoitoa ei ole testattu kuin yhdellä potilaalla (tilanne vuonna 2008). Kloonatuista valkosoluista toivotaan parannuskeinoa noin neljäsosalle pitkälle edenneistä ihosyövistä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kloonatut solut voittivat ensi kertaa ihosyövän 19.6.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.6.2008.
  2. Stuk.fi
  3. Celebrating 20 years of the Montreal protocol Our planet magazine s.8, UNEP 9/2007
  4. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]