Ihmisoikeudet Libyassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ihmisoikeudet Libyassa kertoo Libyan ihmisoikeuksista. YK:n mukaan ihmisoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, liikkumisoikeus, uskonnonvapaus ja poliittinen vapaus.

Amnesty Internationalin vuoden 2009 raportin mukaan Libyassa sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat vahvasti rajoitettuja. Riippumattomien ihmisoikeusjärjestöjen perustaminen on yrityksistä huolimatta kielletty. Pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia on vangittu epämääräisiksi ajoiksi ja kohdeltu huonosti. Vuonna 2008 kuolemaan tuomittiin vähintään kahdeksan ulkomaalaista. Vanhoja ihmisoikeusloukkauksia vuosilta 1970-1990 ei ollut selvitetty ainakaan vuoden 2008 loppuun mennessä.[1]

Mielipidevangit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeusaktivisti Fathi el-Jahmi vangittiin maaliskuussa 2004, koska hän vaati poliittisia uudistuksia ja kritisoi Libyan johtoa kansainvälisessä lehdistöhaastattelussa. Oikeus julisti hänet maaliskuussa 2006 mieleltään sairaaksi ja hänet suljettiin Tripolin sairaalaan. Riippumaton kansalaisjärjestöjen yhdysvaltalainen lääkärin mukaan maaliskuussa 2008 Fathi el-Jahmin mielenterveydessä ei ole merkkejä sairaudesta, mutta hän olisi tarvinnut tavallista terveydenhoitoa.[1]

Idriss Boufayed ja 10 muuta vangittiin poliittisista mielipiteistä 25 vuodeksi vuonna 2007. Heistä kahdeksan vapautettiin vuonna 2008 ilman selityksiä. Kaksi jäi edelleen vangeiksi.[1]

Kokoontumisvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnesty Internationalin vuoden 2009 raportin mukaan kokoontumisvapautta on rajoitettu Libyssa. Ihmisoikeusjärjestöjen toimintaa ei ole sallittu maassa. Ainoa sallittu ihmisoikeusjärjestö on ”Society of Human Rights of the Gaddafi International Charity and Development Foundation” (GDF). Sen johdossa on Muammar Gaddafin poika Saif al-Islam al-Gaddafi. Maaliskuussa 2008 juristi-, kirjailija- ja lehtikirjoittajien ryhmä yritti rekisteröidä uutta kansalaisjärjestöä demokratian, ihmisoikeuksien ja lainmukaisuuden edistämiseksi. Ehdotus estettiin.[1]

Pakolaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libya ei ole ratifioinut kansainvälisiä vuoden 1951 ja 1967 pakolaissopimuksia.[2]

Naisten syrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libya on ratifioinut YK:n sopimuksen ehkäistä kaikki naisiin kohdistuva syrjintä (Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women CEDAW).[2]

Sananvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transparency International vuoden 2007 raportin mukaan Libya kuuluu maihin, jotka pyrkivät estämään internet-yhteyden lailla tai totaalikiellolla, kuten Burma, Pohjois-Korea, Irak ja Syyria.[3]

Libyan ihmisoikeudet ja ulkomaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Libyan kansainvälisiin ihmisoikeuskysymyksiin sisältyy siirtolaisuus ja pakolaisuuskysymykset.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 211-213
  2. a b Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. sopimukset 376-378
  3. Corruption Report 2007 Transparency International s.113

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]