Idäntäplämittari
| Idäntäplämittari | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
| Suku: | Täplämittarit Lomaspilis |
| Laji: | opis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lomaspilis opis |
|
| Synonyymit | |
|
Abraxas opis |
|
Idäntäplämittari (Lomaspilis opis) on pienehkö, melko harvinainen, mustavalkoinen mittariperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idäntäplämittari on selväpiirteisen mustavalkoinen perhonen. Siipien pohjaväri on valkoinen, ja niissä on sinertävänmustia laikkuja. Sekä etu- että takasiipien ulkoreunat ovat laajalti tummat, ja etusiiven tyviosan tumma laikku on melko pyöreä, ei pitkänomainen. Etusiiven etureunan keskellä oleva laikku on symmetrinen ja lähes tiimalasin muotoinen. Molempien siipiparien keskellä kulkee melko suurten ja pyöreähköjen, tummien täplien rivi. Siipiväli on 20–25 mm.[1][2]
Idäntäplämittari muistuttaa suuresti hieman kookkaampaa, yleisempää ja laajemmalle levinnyttä reunustäplämittaria (Lomaspilis marginatus).
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idäntäplämittarin levinneisyys ulottuu Suomesta ja Baltiasta Venäjän ja Keski-Aasian poikki Japaniin. Se on koko levinneisyysalueellaan paikoittainen. Suomessa perhosta tavataan melko harvinaisena ja harvalukuisena Keski- ja Itä-Suomessa sekä etelärannikolla. Aikuiset yksilöt lentävät kesäkuun alusta heinäkuun alkupuolelle.[3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idäntäplämittari on etenkin nuorissa koivikoissa ja pensaikkoisilla niityillä viihtyvä laji. Perhoset aloittavat lentonsa iltapäivällä ja jatkavat yöhön. Illan hämärryttyä perhoset tulevat valolle. Kotelo talvehti.[2]
Toukka vaikuttaa syövän vain sen puuyksilön lehtiä, jolle naaras on laskenut munat.[2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää ainakin rauduskoivulla (Betula pendula).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/l/lomaspilis_opis.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Lomaspilis/opis/Lomaspilis%20opis.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuva toukasta (Arkistoitu – Internet Archive)