II/JR 39 (talvisota)
II/JR 39 eli Jalkaväkirykmentti 39:n toinen pataljoona perustettiin YH:n julistamisen (14.10.1939) jälkeen Kuopiossa.
Varustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
II/JR 39 pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaan, mutta puolustusvoimien kalustopulasta johtuen määrävahvuuksia ei materiaalin osalta saavutettu.
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Komentaja + esikunta
- Esikuntakomppania
- 4.(K)/JR 39 eli JR 39:n neljäs komppania
- 5./JR 39
- 6./JR 39
- 2.KKK/JR 39
Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
II/JR 39 keskitettiin muun rykmentin ohessa Laatokan Karjalaan Leppäsyrjän alueelle 18.-20.10.1939 välisenä aikana.
Talvisodan taisteluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IV Armeijakunnan taistelualueelle tyypilliseen tapaan pataljoona kuului talvisodan aikana erilaisiin tilapäisorganisaatioihin.
Joulukuu 1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
15.12.1939 II/JR 39 liitettiin osaksi Taisteluosasto Neitoa, joka taas oli osa Ryhmä Jousimiestä. Iltayöstä taisteluosasto aloitti etenemisensä kohti hyökkäystavoitettaan Mitroa.
16.12.1939 pataljoona hyökkäsi suunnistusvirheen seurauksena alkuperäistä tavoitettaan pohjoisempana kohti Ruhtinaanmäkeä. Vihollisen voimakas torjunta pysäytti kuitenkin hyökkäyksen ja pataljoona vetäytyi muun taisteluosaston mukana Katitsanlammen alueelle.
Rauha 13. maaliskuuta 1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan taistelut taukosivat 12. maaliskuuta tehdyn Moskovan rauhan perusteella seuraavana päivänä 13. maaliskuuta klo 11. [3]
Pataljoona vetäytyi koko muun IV Armeijakunnan mukana uudelle valtakunnanrajalle tehdyn rauhansopimuksen mukaisesti 15. maaliskuuta klo 10 ja 25. maaliskuuta klo 20 välisenä aikana. Rauhansopimuksessa vetäytymismatkaksi oli määritelty vähintään 7 kilometriä vuorokaudessa. [4]
Joukkojen kotiuttamista ei aloitettu vielä tämänkään jälkeen vaan asteittain siten, että ensin lomautettiin mm. maatalousväestöä lähestyvien kevättöiden vuoksi. Aluksi ei myöskään puhuttu kotiuttamisesta vaan lomauttamisesta, jotta miesten nopea uudelleen kutsuminen palvelukseen olisi ollut mahdollista. Lomauttamiset alkoivat vanhimmista ikäluokista 15. huhtikuuta ja päättyivät pääosin kesäkuun puoleenväliin mennessä. [5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 4: Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-17565-X.