Hyvinkäänkylän työväentalo
| Hyvinkään työväentalo | |
|---|---|
| Osoite |
Työväentalonkuja 5, 05460 Hyvinkää |
| Sijainti | Hyvinkää |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Rakennuttaja | Hyvinkäänkylän työväenyhdistys |
| Omistaja | Hyvinkäänkylän työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 500 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Hyvinkäänkylän työväentalo on Hyvinkäällä sijaitseva aktiivisessa käytössä oleva työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 1905 perustettiin Hyvinkäänkylän palvelijain, torppareiden ja itsellisten yhdistys. Se toimi aluksi Hyvinkään työväenyhdistyksen alaosastona mutta rekisteröityi vuonna 1909 itsenäiseksi Hyvinkäänkylän työväenyhdistykseksi. Perustavassa kokouksessa oli valittu 10-henkinen huvitoimikunta, jonka tehtävänä oli huvien järjestämisen lisäksi varojen hankinta työväentalon rakennusrahastoon. Ennen työväentalon rakentamista yhdistyksellä oli tanssilava, jossa ensimmäiset tanssit järjestettiin jo vuonna 1907. Hyvinkään työväenyhdistys yhdistyi vuonna 1996 Hyvinkäänkylän työväenyhdistykseen.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1908 yhdistys osti 7 500 m²:n tontin muodollisella yhden markan hinnalla Mutilan kartanolta. Talo rakennettiin talkoilla. Torpparit ajoivat tukit hevosillaan rakennuspaikalle, missä ne veistettiin talon rakennushirsiksi. Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin uudessa työväentalossa vuonna 1909. Työväentalossa on säilytetty alkuperäiset huonetilat: juhlasali näyttämöineen, kokoushuone, ravintola ja keittiö, eteinen, harjoitussali ja talonmiehen asunto.[1]
Toisen maailmansodan jälkeen taloa kunnostettiin, lattia uusittiin talkootyönä. Työväentaloa on laajennettu vuosina 1920, 1939 ja 1947. Pärekatto vaihdettiin peltikatoksi vuonna 1939. Sisäseinät ja katto olivat paneloituja, mutta vuonna 1947 ne peitettiin pahvilla ja seinät tapetoitiin. Ikkunoita on muutettu vuonna 1939 ja kuisteja vuonna 1970. Hyvinkään kaupunki on antanut avustusta vesi- ja viemäriuudistukseen ja opetusministeriö talon ulkoseinien korjaukseen.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväenyhdistys järjesti jäsenille perheineen joulu- ja kuusijuhlia. Vuonna 1910 järjestettiin joulupäivän iltana juhla, jossa yhdistys tarjosi kaksi kuppia kahvia tai teetä, toisen leivän kanssa. Vuonna 1916 yhdistyksen 10-vuotisjuhlissa oli puhujana Oskari Tokoi. Kansalaissodan aikana vuonna 1918 työväentalolla oli punakaartin esikunta. Vuonna 1934 kylän kansakoulu paloi ja työväentalo toimi tilapäisenä kansakouluna. Vuosina 1940–1944 talo toimi Suomen armeijan koulutuskeskuksena.[1].
Työväenyhdistys perusti vuonna 1916 rahaston torvien ostoa varten. Torvet seitsikkoa varten hankittiin käytettyinä Pelastusarmeijalta. Ensimmäisen kerran soittokunta, nykyiseltä nimeltään Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri, esiintyi vuonna 1920. Sen jälkeen se oli mukana vappumarsseilla, esiintyi yhdistyksen juhlissa ja osallistui kilpailuihin. Vuonna 1920 alkoi loputon tanssien, iltamien, kurssien ja arpajaisten järjestäminen.[1][2]
Hyvinkäänkylän työväentalo on edelleen aktiivisessa käytössä. Tiloja vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri facebook.com. Viitattu 12.12.2022.
- ↑ Hyvinkäänkylän työväenyhdistys facebook.com. Viitattu 12.12.2022.