Hyakinthia
| Hyakinthia | |
|---|---|
| Ὑακίνθια | |
 Hyakinthoksen kuolema. Alexander Kiselev, 1800-luku. |
|
| Tyyppi | uskonnollinen juhla Apollonin ja Hyakinthoksen kunniaksi |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Tapahtumapaikka | Amyklai |
| Paikkakunta | Sparta, Kreikka |
Hyakinthia (m.kreik. Ὑακίνθια, lat. Hyacinthia) oli antiikin kreikkalainen juhla, jota vietettiin Spartassa ja muissa doorilaisissa kaupungeissa Apollonin ja Hyakinthoksen kunniaksi. Juhla kesti useita päiviä.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spartassa Hyakinthia oli toinen kaupungin kahdesta suurimmasta juhlasta Karneian ohella. Se oli Karneian tavoin peräisin Lakonian doorilaisvalloitusta edeltäneeltä ajalta, mutta doorilaiset spartalaiset olivat omaksuneet sen itselleen. Juhla kunnioitti Apollonia sekä tämän vahingossa kiekolla surmaamaa nuorta heerosta Hyakinthosta. Hyakinthokseen liitetty Apollon oli kuitenkin käytännössä hyvin erilainen jumala kuin doorilaisten muutoin kunnioittama Apollon. Hyakinthoksen kuolemasta kertova myytti liittyi selvästi kasvillisuuden kuolemiseen kuumaan ja kuivaan kesäaikaan, ja Apollonin kiekon voidaan näin nähdä edustavan Auringon kiekkoa.[3]
Sparta ei voinut juhlan aikana osallistua sotatoimiin, millä oli usein vaikutusta kaupungin historiaan.[2][4] Kerran spartalaiset tekivät neljänkymmenen päivän rauhan vain palatakseen kotiin juhlan viettoon.[5] Ateenalaiset lupasivat rauhansopimuksessa vuonna 421 eaa. hyvän tahtonsa osoituksena osallistua Hyakinthian viettoon joka vuosi sopimuksen uudistamiseksi, siinä missä spartalaiset lupasivat osallistua Ateenassa Dionysia-juhlaan.[6]
Ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spartassa Hyakinthia-juhla kesti kolme päivää ja alkoi paikallisen Hekatombeus-kuun, joka vastasi attikalaisen kalenterin Hekatombaion-kuuta, pisimpänä päivänä. Se sijoittui kaupungin ulkopuolelle Amyklaissa olleeseen Amyklaioniin eli Apollon Amyklaioksen pyhäkköön, jonka keskiössä oli Hyakinthoksen hauta.[2][7]
Juhlan ensimmäisenä päivänä uhrattiin kuolleille sekä surtiin Hyakinthoksen kuolemaa.[3] Siihen kuului Apollonille omistettu kulkue, jossa muualla asuneet spartalaiset siirtyivät Amyklaihin, sekä Hyakinthokselle omistettu uhritoimitus.[2][7] Uhritoimituksessa ei käytetty seppeleitä eikä laulettu paiaaneita, ja päivään kuului muutoinkin pidättäytyminen ja yksinkertainen ruoka, mikä oli epätyypillistä muille Apollonin juhlille.[3]
Juhlan toinen päivä sen sijaan oli ilon päivä, ja vaikuttaa olleen juhlan pääpäivä. Pojat soittivat kitharaa tai lauloivat ja tanssivat kuoroina (khoros) huilun säestyksellä, sekä ylistivät Apollonia anapestimitassa. Samana päivänä järjestettiin myös hevosurheilukilpailut. Nuoret neidot puolestaan kulkivat kulkueena vaunuissa. Päivään kuului myös lukuisia uhreja, ja ihmiset kutsuivat luokseen ystäviä. Juhlaan kuului tietynlainen ruoka, joka tunnettiin nimellä kopis (κοπίς). Myös orjat saivat osallistua juhliin. Juhlan kolmannesta päivästä tiedetään vain vähän, mutta se muistutti hartaampana ilmeisesti ensimmäistä päivää.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ὑακίνθια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c d Johnston, Sarah Iles: Religions of the Ancient World: A Guide, s. 285. Harvard University Press reference library. Harvard University Press, 2004. ISBN 0674015177. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c d e Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Hyacinthia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ksenofon: Hellenika 4.5.11; Pausanias: Kreikan kuvaus 3.10.1
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.19.3.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.23.
- ↑ a b Cartledge, Paul: Spartan Reflections, s. 19–20. University of California Press, 2003. ISBN 0520231244. Teoksen verkkoversio.