Huhtimittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Huhtimittari
koiras
koiras
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Agriopis
Laji: marginaria
Kaksiosainen nimi
Agriopis marginaria
(Fabricius, 1776)
Katso myös
 Commons-logo.svg Huhtimittari Commonsissa

Huhtimittari (Agriopis marginaria) on harvinainen, varhain keväällä lentävä yöperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuolidimorfinen laji, jonka koiras on hentorakenteinen, harmaanruskea perhonen. Etusiivet ovat kellanharmaat ja ruskehtavien pisteiden kirjomat. Tyvipoikkiviiru ja sisempi poikkiviiru eroottuvat heikosti. Ulompi poikkiviiru on selvä ja sen ulkopuolella on ruskeaa kehnää. Aivan siiven ulkoreunassa on hyvin erottuva mustien pisteiden rivi. Takasiivet ovat harmaanvalkoiset ja niissä näkyy himmeän poikkiviirun lisäksi keskitäplä ja musta pisterivi siiven reunassa. Siipiväli 32–37 mm.[1][2][3]

Naaras on harmaa. Sen siivet ovat tynkämäiset, noin 5 mm pitkät ja selvästi poikkiraidalliset.[3]

Samannäköisiä lajeja ovat myöhään syksyllä lentävät ruskamittari (Agriopis aurantiaria) sekä pakkasmittari (Erannis defoliaria).[3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalainen laji, jonka levinneisyys yltää idässä Uralille ja Kaukasukselle.[3] Suomessa huhtimittari on varsin harvinainen ja se tunnetaan toistaiseksi vain muutamalta esiintymispaikalta etelärannikon tuntumassa. Laji on uusi tulokas, josta oli pitkään havaintoja vain yksittäisistä harhailijoista,[4] kunnes 2000-luvun aikana se on selvästi vakiintunut[5] Perhosia lentää huhtikuun alusta toukokuun alkuun.[6] Etelämpänä Euroopassa lentoaika on helmikuusta huhtikuulle.[2]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtolaji, joka elää Euroopassa tammi- ja pyökkimetsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa.[3] Suomen havainnot ovat tammea ja pähkinäpensasta kasvavista lehdoista, mutta lajia voisi kenties löytyä muunkinlaisista ympäristöistä.[4] Laji on vaikeasti havaittava[5] sillä koiraat tulevat huonosti valolle ja ovat lennossa varsin varhain keväällä. Naaraat oleilevat puiden ja pensaiden oksilla.[3]

Laji talvehtii maassa kotelona, jonka sisälle on jo syksyllä kehittynyt kuoriutumisvalmis perhonen.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää monilla eri lehtipuilla.[3][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/agriopis_marginaria.html
  2. a b c http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1934
  3. a b c d e f g h Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9. s. 180
  4. a b Suomen perhostutkijain seura
  5. a b Panu Välimäki, Marko Mutanen, Tomi Mutanen & Timo Lehto: Mielenkiintoiset perhoshavainnot ja vaelluskatsaus 2008. Baptria, 2009, 34. vsk, nro 2, s. 51–52. Suomen Perhostutkijain Seura.
  6. Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]