Hr. Ms. De Ruyter (C801)
| Hr. Ms. De Ruyter | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Wilton-Fijenoord, Schiedam |
| Kölinlasku | 5. syyskuuta 1939 |
| Laskettu vesille | 19. joulukuuta 1941 |
| Palveluskäyttöön | 18. marraskuuta 1953 |
| Loppuvaihe |
myyty Perun laivastolle maaliskuussa 1973 museolaiva |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 9 681 t (standardi) |
| Pituus | 187,32 m |
| Leveys | 17,25 m |
| Syväys | 6,72 m |
| Koneteho |
4 × Werkspoor-Yarrow -höyrykatilaa 2 × De Schelde Parsons -turbiinimoottoria 2-akselia 85 000 shp |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 926 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 x Bofors 152/53 mm -tykkiä kaksoistorneissa 8 x 57 mm tykkiä 8 x Bofors 40/70 mm -ilmatorjuntatykkiä |
Hr. Ms. De Ruyter (runkonumero C801) oli Alankomaiden kuninkaallisen laivaston De Zeven Provinciën -luokan kevyt risteilijä, jonka rakennustyöt aloitettiin hieman ennen toisen maailmansodan alkamista. Sodan aikana työt oli keskeytettynä ja se liitettiin laivastoon vasta vuonna 1953. Alus oli palveluksessa vuoteen 1973 ja se myytiin vielä samana vuonna Perulle. Alus jatkoi Perun laivastossa palvelustaan nimellä BAP Almirante Grau vuoteen 2017. Alus on sijoitettu museolaivaksi.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: De Zeven Provinciën -luokka (risteilijä)
Alus tilattiin Schiedamista Wilton-Fijenoordin telakalta, missä köli laskettiin 5. syyskuuta 1939 nimellä Hr. Ms. De Zeven Provinciën. Saksan vallatessa Alankomaat toukokuussa 1940 työt aluksella olivat vasta alussa. Saksan laivasto päätti jatkaa töitä aluksen valmistumiseksi. Alus laskettiin vesille 24. joulukuuta 1944. Alus oli tarkoitus upottaa sulkulaivaksi Rotterdamiin johtavaan vesitiehen Nieuwe Waterwegiin.[1]
Alankomaiden vapauttamisen jälkeen Alankomaiden laivasto saattoi päätökseen aluksen rakennustyöt ja alus otettiin palvelukseen 18. marraskuuta 1953 nimellä Hr. Ms. De Ruyter.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaiden laivastossa alus osallistui sisaraluksensa kanssa lukuisiin Naton järjestämiin harjoituksiin ja se oli useaan kertaan lippulaivana erilaisissa laivasto-osastoissa. Alus oli 1962-1964 modernisoitavana, jolloin takakannen tykkitornit oli tarkoitus korvata RIM-2 Terrier -ilmatorjuntaohjuksin. Varojen puutteen vuoksi työstä kuitenkin luovuttiin.
Alus poistettiin palveluksesta 16. lokakuuta 1972 ja myytiin Perulle 7. maaliskuuta 1973.[1]
BAP Almirante Grau[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peru hankki aluksen vastapainoksi Chilen laivastolle hankitulle Ruotsin laivaston HMS Göta Lejonille. Perun laivasto otti aluksen palvelukseensa 23. toukokuuta 1973 nimellä BAP Almirante Grau[1]. Alus saapui uuteen kotisatamaansa Callaoon 11. heinäkuuta. Se nimettiin laivaston lippulaivaksi, kun aiempi lippulaiva nimettiin BAP Capítan Quinõnesiksi.
Alus oli modernisoitavana 1985-1988 telakalla Amsterdamissa, minä aikana aluksesta käytettiin nimeä Proyecto de Modernización 01. Lippulaivan tehtävät siirrettiin aluksen sisarlaivalle, joka sai nimen Almirante Grau. Aluksen palatessa Callaoon 15. helmikuuta 1988 alusten nimet palautettiin entiselleen.
Modernisoinnin aikana alukselle asennettiin:
- Signaal SEWACO Foresee PE -taistelunjohtojärjestelmä, *Signaal DA-08 merivalvontatutka
- Signaal LW-08 ilmavalvontatutka
- Decca 1226 merenkulkututka
- Signaal STIR-24 tulenjohtotutka
- Signaal WM-25 tulenjohtotutka
- Signaal LIROD-8 suuntain
- Signaal Rapid ESM-järjestelmät
- Signaal CME Scimitar ECM-järjestelmä
- 2 × Matra Défense Dagale decoy
- 1 × Matra Défense Sagaie decoy
- Link Y -datalinkki
- 2 × Bofors signaaliamplifieria
Töiden aikana alukselta poistettiin neljä kaksiputkista Boforsin 57 millimetrin tykkiä sekä aluksen runkoon asennettu CWE-610 kaikuluotain.
Modernisointia täydennettiin Callaossa SIMAn telakalla, missä asennettiin vuonna 1993 kahdeksan Otomat Mk 2 merimaaliohjusta ja vuonna 1996 kaksi OTO Melaran kaksiputkista 40L70 DARDO tykkiä asennettiin neljän Boforsin 40 millimetrin 70 pituuskaliiperiin ilmatorjuntatykin tilale.
LW-08 tutka korvattiin myöhemmin AN/SPS-6 järjestelmällä ja poistettu tutka asennettiin fregatti BAP Carvajalille vuonna 2003.
Alus poistettiin palveluksesta 26. syyskuuta 2017, jolloin se oli maailman viimeinen tykein aseistettu palveluksessa ollut risteilijä. BAP Montero, joka nimettiin Almirante Grauksi, korvasi aluksen lippulaivana. Laivasto ilmoitti 9. elokuuta 2019, että alus sijoitetaan museolaivana Limaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hr. Ms. De Zeven Provinciën - Hr. Ms. De Ruyter |
| Edeltäjä: Tromp-luokka – Seuraaja: EI |