Hjalmar Basilier
Hjalmar Vladimir Basilier (24. joulukuuta 1857 Kalajoki – 1. elokuuta 1927 Iitti)[1] oli Karjalan kansanopetuksen kehittäjä.
Basilier oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Hän oli Pietarin suomalaisten kirkkokoulujen tarkastaja 1885–1893, kansakoulujen tarkastaja 1893–1904, kouluhallituksen ylitarkastaja ja kouluneuvos 1904–1924. Hän teki runonkeruumatkan Suomen puoleiseen Karjalaan sekä Aunukseen 1884.[2] Hän oli Sortavalan-aikanaan heimoaatteen herättäjä ja hänen ansiokseen lasketaan muun muassa Shemeikkojen runonlaulaja suvun ”löytyminen”. Basilier tutustutti Juhani Ahon kalevalaiseen mytologiaan ja sitä kautta vaikutti tämän aatemaailmaan.[3]
Basilierin sisar oli laulaja Ida Basilier-Magelssen.[2] Hänen vanhempansa olivat lääninmaanmittari Carl Fredrik Basilier ja Gustava Ma(Tilda) Garvoli ja puoliso vuodesta 1891 laulunopettaja Sally Anna Karolina Piispanen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 11.10.2020)
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1067
- ↑ Karjalan liitto, vieritä alemmaksi: ”Vuoden 2005 karjalainen kirja” (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kanervo, Erkki: Hjalmar Basilier: Karjalan heimon suuren ystävän ja kansansivistystyön edistäjän syntymän satavuotismuisto. Eripainos aikakauslehdestä Nuori Karjala ; no. 1–2. 1958. Mikkeli, 1958.
| ||||||||||||||
