Hispala Faecenia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hispala Faecenia Rooman senaatin edessä maalauksessa 1880-luvulta.

Hispala Faecenia oli roomalainen prostituoitu, jonka tarina liittyy Bacchuksen kulttiin ja sen kieltämiseen. Hispala Faecenia paljasti kulttimenot konsulille ja Rooman senaatti teki sen harjoituksesta laitonta. Hispala Faecenia palkittiin ja hänestä tuli esimerkki esikuvallisesta naisesta. Hispala Faecenia tunnetaan Titus Liviuksen kirjoituksista ja senaatin päätös myös alkuperäislähteestä Senatus Consultum de Bacchanalibus.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hispala Faecenian tarina tunnetaan roomalaisen historioitsija Titus Liviuksen (59 eaa. – 17 jaa.) kertomana ja se liittyy Bacchuksen kulttiin. Kultti oli levinnyt Roomaan Kreikan alueelta. Se oli alun perin naisten kultti, mutta papitar Paculla Anna alkoi houkutella myös miesjäseniä. Kultin tyypillinen piirre olivat öisin järjestettävät ekstaattiset menot. Kultin suosio kasvoi, mutta samalla öiset viininhuuruiset menot alkoivat herättää epäilyksiä.[1]

Bacchuksen kulttimenoja roomalaisessa sarkofagissa.

Hispala Faecenia oli prostituoitu, jonka rakastaja oli nuori Publius Aebutius. Aebutiuksella oli pahana kuvailtu äiti Duronia, joka painosti häntä liittymään Bacchuksen kulttiin. Kultin yksi osa oli uskollisuuden vala eli coniuratio, joka sitoi sen jäsenet vaikenemaan kulttimenoista. Aebutiusta suojellakseen Hispala Faecenia kertoi kuitenkin Bacchuksen kulttimenoista konsulille. Tiedot olivat huolestuttavia. Kuten Livius toteaa, kultti teki etenkin siihen liittyvistä nuorista miehistä ”naismaisia ja sopimattomia armeijaan”. Hispala Faecenian tietojen perusteella Rooman senaatti määräsi kultin harjoituksen laittomaksi koko valtakunnan alueella. Sen noin 7 000 jäsentä saivat kuolemantuomiot. Senaatin päätös tunnetaan myös alkuperäislähteestä, pronssilevylle tehdystä piirtokirjoituksesta Senatus Consultum de Bacchanalibus.[1]

Hispala Faecenia palkittiin kultin paljastamisesta. Hän sai 100 000 pronssirahaa ja nousi prostituoidusta matroonaksi, eli Rooman yhteiskuntajärjestelmän varakkaimpien kansalaisten luokkaan. Samalla hän sai muita etuoikeuksia ja myös hänen rakastajansa Aebutius palkittiin. Esimerkillisen toiminnan kautta Hispala Faecenia nostettiin esikuvallisten roomalaistan naishahmojen joukkoon.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rantala, Jussi: ”Hispala Faecenia ja Bacchuksen kultin tuho”, Keisarit ja kurtisaanit : perhe, valta ja seksi antiikin Roomassa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2020. ISBN 978-951-858-203-1.