Helmiyökkönen
| Helmiyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Eupsilia |
| Laji: | transversa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eupsilia transversa |
|
| Katso myös | |
Helmiyökkönen (Eupsilia transversa) on aikuisena talvehtiva, yleinen yökköslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suhteellisen kookas, yleensä pohjaväriltään lämpimänruskea, mutta joskus harmaa yökköslaji. Etusiiven poikkiviirut ovat tummat ja niiden väliin jäävä osa siivestä hieman muuta siipeä tummempi. Munuaistäplä on pyöreähkö ja väriltään joko valkoinen tai oranssi. Erityisenä tuntomerkkinä täplän molemmin puolin on nähtävissä kaksi pienempää valkoista pistettä, jotka saattavat olla joskus vaikeasti erottuvia. Takasiivet tumman harmaat. Siipien kärkiväli 40–48 mm. Levätessään perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti.[1][2][3][4]
Toukka on punertavanruskea, vanhemmiten lähes musta, ja sen selkäpuolella on muutamia vaaleita pitkittäisjuovia.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levinneisyydeltään eurooppalainen laji[3], jota tavataan kuitenkin idässä aina Japaniin saakka[4]. Suomessa helmiyökkönen esiintyy ainakin Pohjois-Pohjanmaan korkeudelle. Yleisin se on lounaassa ja etelärannikolla. Aikuisia perhosia tavataan syksyllä syyskuusta lähtien talven tuloon ja uudelleen keväällä maaliskuun lopulta toukokuun loppuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmiyökköstä tavataan lehti- ja sekametsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Aikuiset perhoset ovat yöaktiivisia ja lentävät valolle tai makealle syötille. Syötti on perhosten etsimisessä valoa tehokkaampi keino. Toukka on osittainen peto ja käyttää kasvien ohessa ravinnokseen myös muita toukkia.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat monet lehtipuut[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2256
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupsilia_transversa.html
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fagene/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/transversa.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1977. ISBN 951-1-04296-3 s. 192
- ↑ http://wibe.ath.cx/Lepidoptera/Noctuidae/Eupsilia/transversa/Eupsilia%20transversa.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://ftp.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/noctuoidea/noctuidae/xyleninae/eupsilia/index.html
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Helmiyökkönen (Eupsilia transversa)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Kuvia (norjaksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Eupsilia transversa, the Satellite (englanniksi)