Helene Mannerheim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hélène Mannerheim poikansa Gustafin kanssa n. 1868[1]
Hélène von Julin ja sisar Elisabet, 1860-luvun alku

Hedvig Charlotta Hélène Mannerheim os. von Julin (25. maaliskuuta 1842 Fiskars23. tammikuuta 1881 Sällvik, Pohja) oli kreivi Carl Robert Mannerheimin ensimmäinen vaimo.[2]

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hélène von Julin syntyi maaliskuussa 1842 Fiskarsissa vuorineuvos Johan Jakob von Julinin ja tämän kolmannen vaimon Charlotta Jägerskiöldin (1814–1844) vanhimpana tyttärenä. Charlottan vanhemmat olivat eversti Christer Ludvig Jägerskjöld ja Hedvig Gustafva Christina Taube. Isälleen hän oli jo seitsemäs lapsi, mutta ensimmäinen aikuiseksi elänyt tytär. Hänen velipuolensa oli Emil Lindsay von Julin (1835–1898), sisarensa Elisabet Johanna Emilia Lovén von Julin (1843−1941), veljensä Johan Albert Edvard von Julin (1846−1906) ja sisarpuolensa Sigrid Lovisa Charlotta Björkenheim von Julin (1849−1924). Sisarusparveen kuului 11 lasta neljästä avioliitosta, joista viisi eli aikuiseksi asti.[3]

Avioliitto ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hélène avioitui kreivi Carl Robert Mannerheimin kanssa joulukuussa 1862. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista kolmas oli Suomen marsalkka ja vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheim.[2]

Lapset: keskellä Sofie, vas. Carl, August ja Johan; oik. Annicka ja Carl Gustaf Emil (Gustaf); istumassa: Eva, n. 1880

Hélène ja Carl Robert Mannerheim saivat neljä poikaa ja kolme tyttöä: Sofia (Sophie) Mannerheim, Carl Mannerheim, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Johan Mannerheim, Eva Sparre, Nanny Albertina Anna Helena Annicka Mannerheim (1872–1886) ja Carl August Ludvig Mannerheim (1873–1910) insinööri, puoliso Elisabet Nemmie Carolina Nordenfelt.[4] Annicka kuoli keuhkokuumeeseen 14-vuotiaana, asuessaan yksin Pietarissa köyhtyneiden aatelisperheiden asuntolassa.[5]

Vuonna 1880 aviomies ajautui vararikkoon tuhlattuaan oman perintönsä ja vaimonsa omaisuuden uhkapeliin sekä epäonnistuneisiin maanviljelyskokeiluihinsa ja pakeni Pariisiin rakastajattarensa kanssa.[6] Nuori 14-vuotias Gustaf Mannerheim pyrki samana vuonna ensi kertaa kadettikouluun, mutta huonolla menestyksellä.[6]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hélène Mannerheim kuoli 38-vuotiaana Pohjan kunnan Sällvikissä 23. tammikuuta 1881 sydänkohtaukseen, ja hänen veljensä Johan Albert Edvard von Julin tuli lasten huoltajaksi.[7] Vanhin tytär, 18-vuotias Sophie otti vastuun nuorempien sisarustensa huolenpidosta.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vihavainen, Timo (toim.): Mannerheim: keisarillisen Venäjän armeijan upseeri, itsenäisen Suomen marsalkka, s. 30. Helsinki: Pietari-säätiö, 2005. ISBN 951-97072-2-0 (sid.).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.