Harjumetsä
Harjumetsä on harjumaastossa kasvava metsä. Harjut ovat syntyneet viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulaessa ja täten harjujen maaperä on paljolti hiekkapitoista. Harjumaan hiekkapitoisuus puolestaan tekee maaperästä vettä läpäisevää.[1] Paahteisissa, valoisissa harjumetsissä elää useita uhanalaisia lajeja, varsinkin uhanalaisia hyönteisiä, kuten harjusinisiipi ja palosirkka ja monet perhoslajit. Harjumetsissä eläviä uhanalaisia kasveja ovat hämeenkylmänkukka ja hietaneilikka. Muita harjumetsien kasveja ovat idänkeulankärki, kangasajuruoho ja kissankäpälä. Monet paahteiset ja aiemmin harvapuustoiset harjumetsät ovat viimeisten vuosikymmenien aikana kasvaneet umpeen. Tähän on vaikuttanut metsälaidunnuksen väheneminen ja metsäpalojen torjunta. Näitä harjumetsien paahderinteitä on ryhdytty ennallistamaan puiden harvennuksella ja maan pinnan rikkomisella. Tähän ennallistamistoimintaan liittyen on Suomessa perustettu hankkeita, joihin liittyen ollaan yhteydessä muihin luonnonsuojeluhankkeisiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Satu Rantala: Tapion taskukirja, s. 120, 129. 25. uudistettu painos. Metsäkustannus, 2008. ISBN 978-952-5694-26-0.
- ↑ Harjumetsien paahdeympäristöt 2013. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.9.2023. [vanhentunut linkki]