Haagan työväentalo
| Haagan työväentalo | |
|---|---|
 Huopalahden työväenyhdistyksen talo. Toinen työväentalo. |
|
| Osoite | Yhdistystie 1, 00320 Helsinki |
| Sijainti | Haaga, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1. talo 1905, 2. talo 1907, 3. talo 1936 ja 4. talo 1990. |
| Tuhoutui | 1. talo tulipalossa 1907, 3. talo tulipalossa 1987 |
| Omistaja | Haagan sosialidemokraatit |
| Kerrosluku | 2, nykyinen talo |
| Huoneistoala | 460 m², nykyinen talo |
 |
|
Haagan työväentalo on Helsingissä Haagan kaupunginosassa sijaitseva työväentalo. Nykyinen talo on yhdistyksen neljäs työväentalo.[1] Talon omistaa Haagan sosialidemokraatit.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haagaan perustettiin työväenyhdistys vuonna 1905. Yhdistyksen nimi oli Huopalahden työväenyhdistys vuoteen 1938 saakka, jolloin nimi muutettiin Haagan työväenyhdistykseksi. Aluksi yhdistys toimi vuokratiloissa mutta rakensi ensimmäisen työväentalon jo perustamisvuonnaan 1905. Stenius-yhtiöltä saatiin vuokralle 1 640 m²:n tontti. Yhtiö myi tontin työväenyhdistykselle vuonna 1917 yhden markan muodollisella hinnalla.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen työväentalo valmistui loppusyksyllä vuonna 1905. Talo oli kooltaan 20 x 8 metriä. Talo paloi helmikuussa 1907, palon syttymissyy ei selvinnyt. Palaneen talon tilalle alettiin rakentaa välittömästi uutta työväentaloa, jonka nimeksi tuli Torppa. Talo valmistui vuonna 1907 ja oli käytössä vuoteen 1936, jolloin se myytiin. Talon koko oli 10 x 22 m. Talon alakerrassa oli juhlasali ja näyttämö, keittiö, kamari ja eteinen. Ullakkokerroksessa oli asuinhuone.[1]
Kolmannen työväentalon rakennussuunnitelman laati yhdistyksen puheenjohtaja Leo Myllylä. Rakennuspiirustukset laati rakennusmestari Leo Vilkman. Uusi talo valmistui marraskuussa 1936 uudelle tontille. Rakennustyöt tehtiin talkoovoimin. Talkoisiin osallistui 114 henkilöä, ja talkootunteja kertyi 5 300. Talo rakennettiin puusta, ulkoseinät rapattiin. Talon alakerrassa oli suuri juhlasali ja näyttämö sekä ravintolatilat. Yläkerrassa oli kokoushuoneita, kanslia ja vahtimestarin asunto. Taloon rakennettiin vuonna 1938 lisärakennus lähinnä Haagan Hakan paini- ja nyrkkeilytoimintaa varten. Suuren velkarasituksen takia talon alakerta oli vuokrattuna vuoteen 1945 saakka elokuvayhtiölle. Vuonna 1969 työväentalon alakerta vuokrattiin taas ulkopuoliseen käyttöön. Säännölliset vuokratulot mahdollistivat talon peruskorjaukset. Urheilusali muutettiin kokoustilaksi. Tämä talo paloi vuonna 1987.[1]
Työväenyhdistyksen neljäs työväentalo rakennettiin samalle tontille, ja se valmistui vuonna 1990. Samalla rakennettiin myös asuinkerrostalo, jonka asuntojen myynnistä saatiin varoja. Työväenyhdistykselle jäi asuintalosta kaksi asuntoa. Varsinaisessa työväentalossa on kaksi 230 m²:n kerrosta, yhteensä 460 m². Toinen on ollut vuokrattuna toimistokäyttöön. Toisessa kerroksessa on 90 hengen kokoustila sekä keittiö ja muita aputiloja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
- ↑ Haagan Sosialidemokraatit haagandemarit.sdp.fi. Viitattu 8.12.11.2022.