George Washington (sukellusveneluokka)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
George Washington -luokka
Luokkaan kuulunut USS Abraham Lincoln
Luokkaan kuulunut USS Abraham Lincoln
Tekniset tiedot
Uppouma 5959 t (pinnalla)
6709 t (sukelluksissa)
Pituus 116,4 m (kokonaispituus)
Leveys 10,1 m
syväys 8,1 m
Koneteho 1-akselinen S5W-painevesireaktori: 15000 shp
Nopeus 20 solmua
Miehistöä 112
Aseistus
Meritorjunta 16 x Polaris ohjusta (SLBM)
6 x torpedoputkea

George Washington-luokka oli Yhdysvaltain merivoimien ensimmäinen strateginen ohjussukellusveneluokka.

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka suunniteltiin pohjautumaan Skipjack-luokan sukellusveneiden jatkamalla runkoa 39,6 metrin ohjusosastolla.[1] Ensimmäiset kaksi venettä tilattiin Electric Boatin Grotonin telakalta 31.12.1957. Telakalla oli tuolloin juuri aloitettu Skipjack-luokan kolmannen veneen, USS Scorpionin rakennustyöt. Veneen aloitettu runko katkaistiin kahtia, ja väliin sijoitettiin ohjusosasto. Näin syntynyt ohjusvene laskettiin vesille 9. kesäkuuta 1959 ja se sai nimekseen USS George Washington. Luokan toisen veneen, USS Patrick Henryn rakennustyöt aloitettiin samalla telakalla keväällä 1958. Loput kolme venettä rakennettiin kukin eri telakoilla, ja ne otettiin käyttöön vuoden 1961 loppuun mennessä.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Robert E Lee ampuu Polaris A3-ohjuksen 20. marraskuuta 1978

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kussakin veneessä oli 16 siiloa SLBM-ohjuksille. Alun perin veneissä käytettiin Polaris A1-ohjuksia. Vuodesta 1965 lähtien kaikki veneet käyttivät pidemmän kantaman omaavia Polaris A3-ohjuksia.[1]

Taktisena aseistuksena oli 6 torpedoputkea. Alkuvuosina aseistuksena olivat Mark16 mod 6 tai Mark37 -torpedot, kunnes vuonna 1974 veneet varustettiin uudenaikaisilla Mark48-torpedoilla.

Käytöstä poistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veneistä poistettiin ohjukset 1980-luvun alussa Ohio-luokan ohjusveneiden valmistumisen, sekä SALT II-sopimuksen asettamien aserajoitusten myötä. George Washington, Patric Henry ja Robert E. Lee palvelivat tämän jälkeen vielä muutaman vuoden tavanomisilla aseilla varustettuina taisteluveneinä, kunnes ne poistettiin käytöstä lopullisesti vuoteen 1985 mennessä.

Kaikki veneet romutettiin, George Washingtonin torni säilytettiin, ja siitä tehtiin myöhemmin muistomerkki New Londoniin, Connecticutiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adcock, Al: U.S. Ballistic Missile Subs in action. Carrolton, Texas: Squadron signal Publications, 1993. 0-89747-293-4. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gardiner, Robert s. 610

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]