Georg von Schönerer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Georg Ritter von Schönerer noin vuonna 1893

Georg Heinrich Ritter von Schönerer (17. heinäkuuta 184214. elokuuta 1921) oli Itävallassa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa vaikuttanut saksalaismielinen ääripoliitikko.

Hän syntyi Wienissä nimenään Georg Heinrich Schönerer, ja kun hänen isänsä, rautateiden pioneeri Matthias Schönerer lyötiin ritariksi 1860, myös Georg otti nimeensä määreen 'von' ja rikkaan isänsä kuoltua 1881 ritaria tarkoittavan arvonimen Ritter.

Von Schönerer vaikutti politiikassa ja valittiin Itävallan Reichsratiin vuonna 1873 liberaalipuolueesta. Hän keräsi kannattajia poliittisella filosofiallaan, johon kuului nationalismi, pansaksalaisuus, juutalaisvastaisuus, slaavilaisvastaisuus, kapitalismin-, liberalismin-, marxilaisuuden- ja papiston vastaisuus. Schönereristä tuli suosittu ja vaikutusvaltainen poliitikko. Hän perusti 1879 aluksi liberaalipuolueessa vaikuttaneen pansaksalaisen ryhmittymän, (Deutschnationale Bewegung) josta tuli myöhemmin itsenäinen puolue.

Vuonna 1888 Schönerer vangittiin juutalaisen omistaman lehden rosvoamisesta ja sen työntekijöiden pahoinpitelystä. Tämä vain lisäsi hänen suosiotaan. Aatelisarvonsa hän kuitenkin menetti. Schönerer valittiin uudelleen parlamenttiin 1897 ja hän järjesti pääministeri Kasimir Felix Badenin erottamisen. Badeni oli ehdottanut, että Böömissä virkamiehiltä vaadittaisiin tšekin kielen taitoa. Schönerer masinoi joukkomielenosoituksia ja häiriköi parlamentin työskentelyä, ja viimein keisari Frans Joosef I päätyi erottamaan Badenin.

Schönererin puolue sai 21 paikkaa vuoden 1901 vaaleissa. Hänen uransa kääntyi kuitenkin laskuun kun puolue hajosi hänen kiivaaseen temperamenttiinsa. Schönerer kuoli Rosenaun linnassa Zwettlissä Ala-Itävallassa 1921. Otto von Bismarckin ihailijana hän järjesti hautapaikkansa lähelle Bismarckin mausoleumia tilalleen Friedrichsruhiin Schleswig-Holsteiniin.

Schönererin näkemykset vaikuttivat suuresti nuoreen Adolf Hitleriin ja myöhempään natsipuolueeseen.