Galapagosinmerileijona
| Galapagosinmerileijona | |
|---|---|
 Galapagosinmerileijonauros |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Korvahylkeet Otariidae |
| Suku: | Zalophus |
| Laji: | wollebaeki |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Zalophus wollebaeki |
|
 punainen = Galapagosinmerileijona, sininen = Kalifornianmerileijona |
|
| Katso myös | |
|
|
|
.jpg)
Galapagosinmerileijona (Zalophus wollebaeki) on uhanalainen korvahylkeisiin kuuluva nisäkäslaji.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Galapagosinmerileijonia tavataan pääasiassa ainoastaan Galapagossaarilla, mutta joitain pesimäyhdyskuntia on tavattu myös Ecuadorin mantereen tuntumassa sijaitsevalta Isla de la Platan saarella.[2]
Galapagossaarilla galapagosinmerileijonia on noin 50 000.[3]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Galapagosinmerileijona saa yhden pennun vuosi parittelun jälkeen. Syntymänsä jälkeen pentu muodostaa emoonsa vahvan siteen. Emo hoitaa pentua enintään kolme vuotta syntymästä.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Galabagosinmerileijonaurokset painavat keskimäärin 250 kilogrammaa, ja naaraat vain neljäsosan siitä. Sekä urosten että naaraiden keskimääräinen pituus on 150-200 senttimetriä.[2] Urokset voidaan erottaa helposti naaraista otsassa sijaitsevasta kohoumasta.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Galapagosinmerileijonat syövät pääasiassa kalaa. Niiden pääasiallinen saalislaji on sardiini.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Trillmich, F.: Zalophus wollebaeki IUCN Red List of Threatened Species. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Galapagos sea lion Galapagos Conservation Trust. Viitattu 20.4.2022.
- ↑ Galapagos Sea Lions Animal Corner