Götiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Götiittiä

Götiitti tai goethiitti, FeO(OH), on rautahydroksimineraali ja sitä syntyy vain veden läheisyydessä. Se on nimetty saksalaisen runoilijan ja filosofin Johann Wolfgang von Goethen mukaan.

Kiderankenteeltaan götiitti on rombinen. Götiitillä on monia esiintymismuotoja eli götiitti esiintyy prismamaisina kiteitä, ohuina levyinä, onteloissa neulamaisina tai kuitumaisina prismoina, kuitukimpuista muodostuvina tai multamaisina massoina. Väriltään götiitti on kellertävä, punertava tai ruskeanmusta. Viiru on punertavan- tai ruskehtavankeltainen ja kiilto on kiteissä metallikiilto ja ohuissa kuiduissa silkkikiilto, mutta multamaiset muunnokset ovat kiillottomia. Ohuet kuidut ovat myös läpikuultavia. Götiitin kovuus on 5 - 5,5 Mohsin asteikolla ja ominaispaino on 3,3 - 4.3 g/cm³ riippuen esiintymisasusta. Kidejärjestelmä on ortorombinen.

Götiittiä esiintyy hapetussedimenteissä, kuten esimerkiksi limoniitissa. Götiittiä voi syntyä rautarikkaista mineraaleista muuttumisen tuloksena. Rautapitoiset kivimineraalit, sulfidit tai karbonaatit voivat olla lähtöaineksina.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. David C. Cook, Wendy L. Kirk: ”Götiitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 115. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suom. Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta götiitti.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.