Franklin Henry
| Franklin Henry | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Franklin M. Henry |
| Syntynyt | 1904 Helena, Montana, Yhdysvallat |
| Kuollut | 1993 (88–89 vuotta) Oakland, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | urheilupsykologia |
Franklin M. Henry (1904–1993) oli yhdysvaltalainen urheilupsykologi. Henry tuli tunnetuksi erityisesti Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella tekemästään liikuntafysiologisesta ja ilmailulääketieteen tutkimuksesta. Henry omistautui erityisesti motoristen taitojen hankkimisen psykologisten näkökohtien tutkimukseen. Henry toimi myös liikuntakasvattajien kouluttajana, joista myöhemmin tuli tunnettuja yliopiston professoreita.[1]
Varhainen elämä ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henry syntyi Helenassa, Montanassa vuonna 1904. Hän vietti suuren osan nuoruudestaan maatilalla. 17-vuotiaana hän värväytyi laivaston palvelukseen. Laivastossa hän tutustui radio- ja lähetystekniikkaan, mitä hän opiskeli kotiuduttaan Denverin teknologisessa instituutissa. Henry sai työpaikan lääketieteellisiä laitteita valmistavassa yrityksessä ja hän työskenteli myöhemmin Carnegie-insituutin Washingtonin laboratoriossa, jossa hän tutki sähkövirtojen vaikutuksia solujen aineenvaihduntaan.[2]
Henry ilmoittautui erikoisopiskelijaksi Kalifornian yliopistoon, jossa hän oli kiinnostunut edistämään taitojaan elektroniikassa ja instrumenttien rakentamisessa. Clarence W. Brown palkkasi hänet suunnittelemaan ja säätämään tutkimuslaitteita yliopistoon. Henry oli taitava tilastoissa ja sai pian pätevyyden vakituiseen asemaan. Hän valmistui psykologiasta vuonna 1935 ja hän väitteli tohtoriksi vuonna 1938. Tähän mennessä hän oli kirjoittanut yli 20 artikkelia julkaisuihin kuten American Journal of Psychology, Journal of Genetics Psychology ja Journal of Experimental Psychology.[2]
Ura akateemikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten fyysisen kasvatuksen osaston puheenjohtaja Frank Kleeberger tarjosi Henrylle paikkaa ohjaajana fyysisen kasvatuksen opettamisessa. Vuonna 1939 Henry nimitettiin apulaisprofessoriksi fyysisen kasvatuksen laitokselle. Henry suunnitteli kokeellisen ja fysiologisen psykologian kurssia. 1940-luvulla hänet kutsuttiin tutkimukseen, jota tehtiin Donnerin lääketieteellisen fysiikan laboratoriossa. Henry tutki mm. korkeanpaikan harjoittelua, dekompressiotautia ja aeroemboliaa. Lisäksi hän itse tutki kinesteettisiähavaintoja, hermo-lihasreaktioita jsekä motoristen taitojen oppimisen erityisyyttä ja yleisyyttä.[2]
Vaikka Henryllä ei ollut muodollista koulutusta alalle, hän näki fyysisen koulutuksen mahdollisuudet akateemisena alana. Henry oli vakuuttunut siitä, että siihen oli sisällytettävä asianmukaiset sosiaalitieteiden ja biologian näkökulmat. Henryn vuoden 1964 artikkeli Physical Education – An Academic Discipline oli merkittävä julkaisu alan siirtämisesä 1980-luvulle. Artikkeli vaikutti akateemiseen kehitykseen erityisesti angloamerikkalaisessa maailmassa.[2] Henry työksenteli Berkelyn kampuksella eläköitymiseensä 1971 asti.[3]
Henry kuoli 89-vuotiaana 13. syyskuuta 1993 Oaklandissa, Kaliforniassa.[2]
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henry julkaisi uransa aikana yli 120 artikkelia, toimi useiden julkaisujen toimituskunnissa ja hänet kutsuttiin useita kertoja auttamaan liikunta-alan edistämisessä. Henry sai panoksestaan lukuisia kiitoksia ja palkintoja. Vuonna 1975 Henry sai American College of Sports Medicinen kunniapalkinnon.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Weinberg, Robert S.: Foundations of Sport and Exercise Psychology, s. 31–46. Human Kinetics. ISBN 978-1-7182-1656-3.
- ↑ a b c d e f In memoriam: Franklin M. Henry University of California. Viitattu 5.9.2023.
- ↑ Franklin M. Henry, 89, Authority on Exercise The New York Times. 21.9.1993. Viitattu 5.9.2023.