Fosfiinit
Fosfiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joille tunnusomainen funktionaalinen ryhmä on R3P, jossa R on orgaaninen ryhmä. Fosfiineja käytetään muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä.[1][2]
Ominaisuudet ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa alifaattiset fosfiinit ovat usein kaasuja tai nesteitä ja aromaattiset fosfiinit nesteitä tai kiinteitä aineita. Fosfiineilla on usein pistävä valkosipulinkaltainen haju. Amiinien tavoin fosfiinit voidaan jakaa rakenteen mukaan eri ryhmiin. Primäärisissä fosfiineissa fosforiin on sitoutunut vain yksi orgaaninen ryhmä, sekundäärisissä niitä on kaksi ja tertiäärisissä kolme. Amiineihin verrattuna fosfiinit eivät ole yhtä emäksisiä ja fosfiinit liukenevat vain niukasti veteen. Erityisesti primääriset fosfiinit hapettuvat helposti fosfiinioksideiksi. Jos fosfiini on aromaattinen tai steerisesti estynyt, on hapettuminen hitaampaa. Ryhmän yhdisteet ovat nukleofiileja ja reagoivat elektrofiilien kuten karbonyyliyhdisteiden kanssa. Fosfiinien fosforiatomilla on vapaa elektronipari ja fosfiinit muodostavat komplekseja useiden metallien kanssa.[1][2][3][4][5][6]
Fosfiinien valmistamiseen on useita tapoja. Niitä ovat esimerkiksi alkyylihalidien ja fosfiinin reaktio, organometalliyhdisteiden kuten Grignard-reagenssien ja fosforitrikloridin reaktio ja happojen katalysoima fosfiinin additioreaktio alkeeneihin. Fosfiinin ja karbonyyliyhdisteiden reaktiossa muodostuu 2-hydroksifosfiineja.[2][3][4][5][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Phosphines IUPAC Gold Book. IUPAC. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 756. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Rodney Gilmour: Phosphorus Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2019.
- ↑ a b Jürgen Svara, Norbert Weferling, Thomas Hofmann: Phosphorus Compounds, Organic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2006.
- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 772. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ James T. Fleming & Lee J. Higham: Primary phosphine chemistry. Coordination Chemistry Reviews, 2015, 297–298. vsk, s. 127-145. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.11.2021. (englanniksi)
- ↑ William A. Rickelton: Phosphine and Its Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000.