Filaidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Filaidit (m.kreik. Φιλαΐδαι, Filaidai, lat. Philaidae, Philaedae) oli antiikin kreikkalainen ateenalainen eupatridi- eli ylimyssuku.[1] Se katsoi periytyvänsä salamislaisesta Filaioksesta ja hänen kauttaan hänen isästään Aiaasta. Herodotos kutsuu Filaiosta suvun ensimmäiseksi ”ateenalaiseksi”.[2][3]

Filaidien suku ja siihen varmuudella kuuluneet jäsenet tunnetaan vain huonosti, eikä suvun nimi esiinny sellaisenaan antiikin lähteissä. Sukuun kuuluivat ainakin vuoden 597/596 eaa. arkontti Kypselos ja hänen poikansa Miltiades vanhempi. Myöhempi Kimonin sukuhaara eli kimonidit (Kimonidai, Kimoneioi) omaksui filaidien sukupuun omakseen.[2]

Kleistheneen demos-jaossa filaidit olivat kotoisin Attikan Lakiadain demoksesta.[4] Suku saattoi liittyä jotenkin myös Filaidain demokseen, niin että heillä olisi ollut maanomistuksia seudulla, mutta tämä on epäselvää.[2]

Jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun jäseniksi mainitaan seuraavat:

Sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun jäsenistä voidaan muodostaa seuraava sukupuu (miehet sinisellä, naiset punaisella, avioliiton kautta liittyvät valkoisella); sukupuu sisältää paljon oletuksia erityisesti Olorosten–Thukydideiden sukuhaarassa:[6][7]

Kypselos?[a]Stesagoras I
Miltiades (I)
vanhempi
Kimon (I)
Koalemos
[b]
Oloros I
Stesagoras II?Miltiades (II)
nuorempi
Hegesipyle I
Metiokhos
Euryptolemos I[c]
Isodike[c]Kimon IIElpinikeKallias II?[d][7]? Halimuslainen[7]?[d][7]Thukydides I[7]
Miltiades IIIHipponikos II[e]Oloros II[7][f]Hegesipyle II[7][g]
Thukydides II[7]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kypseloksen ja myöhemmin Stesagoras I:n vaimona ollut nimeltä tuntematon nainen saattoi kuulua itse filaideihin. On ehdotettu, että hän olisi voinut olla vuosien 664/663 ja 659/658 eaa. arkontin Miltiadeen jälkeläinen, ja nimi Miltiades olisi tullut sukuun tätä kautta.[2]
  2. Kimon Koalemos ja hänen jälkeläisensä muodostavat filaidien sivuhaaran, jonka sukuyhteys päähaaraan on epäselvä.[2]
  3. a b Euryptolemos I ja Isodike kuuluivat alkmaionidien sukuun.[8][9]
  4. a b Tutkijoiden olettama henkilö, josta ei ole tietoa antiikin lähteissä.[7]
  5. Hipponikos II kuului äitinsä puolelta filaideihin ja isänsä puolelta Kalliasten ja Hipponikosten sukuun.
  6. Joskus Oloros II:n on arveltu kuitenkin olleen Hegesipyle I:n poika toisesta avioliitosta Miltiades nuoremman kuoleman jälkeen.[10] Joskus hänen yhteytensä Oloros I:een on taas jätetty kokonaan avoimeksi.[11]
  7. Joskus Hegesipyle II on kuitenkin sijoitettu suoraan Miltiades nuoremman tyttäreksi.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Surikov, Igor E.: The Evolution of the Athenian Archonship as an Institution of Public Law dirittoestoria.it. Viitattu 19.3.2024. (englanniksi)
  2. a b c d e Samos, Loren J.: Herodotus on the Kimonids: Peisistratid Allies in Sixth-Century Athens. Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2017, 66. vsk, nro 1, s. 21–44. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. Herodotos: Historiateos 6.35.
  4. Hammond, N. G. L.: II. The Philaids and the Chersonese. The Classical Quarterly, Jul. - Oct., 1956, 6. vsk, nro 3/4, s. 113–129. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) 
  5. Miltiades of Cimon Oxford Bibliographies. Viitattu 19.3.2024. (englanniksi)
  6. Sealey, Raphael: A History of the Greek City States, 700–338 B. C., s. 167. University of California Press, 2023. ISBN 9780520342750. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h i Blamire, A.: Classical Handbook 2: Plutarch Life of Kimon, s. 20. Bulletin Supplement. University of London. Institute of Classical Studies. Teoksen verkkoversio.
  8. Cartwright, Mark: Cimon World History Encyclopedia. Viitattu 4.9.2023. (englanniksi)
  9. Smith, William: ”Cimon (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. Smith, William: ”Olorus (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. a b Plant, Ian: The "Life of Thucydides" by Marcellinus (s. 122) researchgate.net. Viitattu 19.3.2024. (englanniksi)