Evolution (showpaini)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Evolution oli heel-ryhmä World Wrestling Entertainmentin RAW-brändissä vuosina 2003–2005 ja 2014. Ryhmä muodostui neljästä painijasta, Triple H:sta (johtaja), Ric Flairista, Batistasta ja Randy Ortonista.

Kun Orton voitti World Heavyweight -mestaruuden vuoden 2004 SummerSlamissa, hänet erotettiin Evolutionista, koska Orton ei suostunut luovuttamaan mestaruusvyötään Triple H:lle. Batista lähti ryhmästä voitettuaan Royal Rumblen ja käytettyään mestaruusottelunsa Triple H:n World Heavyweight -mestaruuteen WrestleMania 21:ssä, minkä Batista voitti. 2005 vuoden loppupuolella Triple H löi lekalla Flairia "WWE Homecomingissa", mikä tarkoitti Evolutionin loppua. Evolution teki paluun vuonna 2014 jäsenillä Triple H, Randy Orton ja Batista. He hävisivät kaksi kertaa ryhmälle The Shield.

Muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unforgivenissä Triple H puolusti World Heavyweight -mestaruutta Rob Van Damia vastaan. Matsin aikana Ric Flair juoksi kehään ja näytti siltä, kun Flair oli lyömässä Triple H:ta, mutta Flair löikin Van Damia, minkä ansiosta Triple H säilytti mestaruuden. Tämän jälkeen Flair toimi usein Triple H:n managerina ringin ulkopuolella. Juuri SmackDown! brändistä RAW'hon siirtynyt Batista otti managerikseen myös Flairin. Kun Triple H aloitti feudin Scott Steineriä vastaan Batista, Randy Orton ja Ric Flair auttoivat häntä usein.

Ryhmä perustettiin virallisesti 3. helmikuuta, 2003 ja he alkoivat kutsumaan ryhmää Evolution nimellä. Orton ja Batista kuitenkin loukkaantuivat matseissa helmikuussa 2003. 26. toukokuuta Orton kuitenki palasi ja hyökkäsi naamioituneena Shawn Michaelsin ja Kevin Nashin kimppuun.

Feudiselvennä Shawn Michaelsia ja Goldbergia vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 Bad Bloodissa Flair voitti Michaelsin, kun Orton löi tuolilla Michaelsia. Samana iltana Triple H säilytti World Heavyweight -mestaruuden Kevin Nashia vastaan Hell in a Cell matsissa. Unforgivenissä Orton(jolla oli "Legend Killer" gimmickselvennä) voitti Michaelsin todistaakeseen olevansa todella Legendan Tappaja. Myöhemmin illalla Triple H puolusti maailman mestaruutta Goldbergia vastaan. Flairin avusta huolimatta Goldberg voitti Triple H:n ja Goldbergista tuli uusi World Heavyweight mestari.

29. syyskuuta RAW'ssa Triple H antavansa palkkioksi 100 000 dollaria, sille kuka ottaa Goldbergin pois pelistä. 20. lokakuuta Batista teki paluun ja pieksi Goldbergin ja sai 100 000 dollarin palkkion. Survivor Seriesissä Orton osallistui elimination tag teamselvennä matsiin Bischoffin tiimissä Austinin tiimiä vastaan, missä Orton oli ainut selviytyjä. Myöhemmin samana iltana Goldberg kohtasi Triple H:n uunsintaottelussa World Heavyweight -mestaruudesta, minkä Goldberg voitti jatkuvista sekaantumisista huolimatta.

Menestys (2003-2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armageddonin jälkeen Evolution hallitsi kaikkisa mestaruuksia, mitä RAW'ssa oli saatavilla. Armageddonissa Batista ja Flair voittivat World Tag Team Championshipit Tag Team Turmoil matsissa, Orton voitti Rob Van Damilta WWE Intercontinental Championshipin ja Triple H voitti World Heavyweight mestaruuden Goldbergilta Triple Threat matsissa, mihin osallistui myös Kane.

Tammikuussa 2004 Royal Rumblessa, Flair ja Batista puolustivat onnistuneesti mestaruutta entisiä mestareita Dudley Boyzeja vastaan Tables matsissa, ja Triple H säilytti mestaruuden Shawn Michaelsia vastaan Last Man Standingselvennä matsissa, kun matsi ei päättynyt mihinkään tulokseen. Flair ja Batista hävisivät World Tag Team mestaruun Booker T:lle ja RVD:lle 16. helmikuuta, mutta voittivat ne takaisin 22. maaliskuuta. WrestleMania XX:ssa Evolution voitti Rock 'n' Sock Connectionin (The Rocki(hänen viimeinen matsi)ja Mick Foleyn) 3 vs. 2 hadicap matsissa. Päätapahtumassa Triple H hävisi World Heavyweight mestaruuden Chris Benoitille Triple Trhreat ottelussa, mihin osallistui myös Shawn Michaels. Backlashissa Flair hävisi Shelton Benjaminille. Samana iltana Orton puolusti onnistuneesti Intercontinental mestaruutta Cactus Jackia vastaan Hardcore matsissa. Päätapahtumassa Benoit säilytti mestaruuden Triple Threat matsissa, mihin osallistui Triple H ja Shawn Michaels, pakottaen HBK:n luovuttamaan. Bad Bloodissa Hell in a Cell matsissa Triple H.n ja Michaelsin feudi tuli päätökseen, minkä Triple H voitti.

Erimielisyys ja itsetuho (2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orton World Heavyweight mestarina.

Benoitin ollessa mestarin, hän muodosti tiimin Edgen kanssa ja he voittivat Batistalta ja Flairilta World Tag Team mestaruuden 19. huhtikuuta. Vengeancessa Edge lopetti Ortonin seitsemän kuukauden Intercontinental mestaruuskauden.

26. heinäkuuta RAW'ssa, Triple H sai viimeisen mahdollisuuden voittaa World Heavyweight mestaruuden Iron Man matsissa. Aiemmin Ortonista oli tullut ykkös haastaja World Heavyweight mestaruuteen SummerSlamiin. Iron Man matsin kuitenkin voitti Benoit, mikä tarkoitti, että Orton kohtaisi Benoitin SummerSlamissa. SummerSlamissa Orton selätti Benoitin ja hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin maailman mestari WWE:n historiassa. 16. elokuuta RAW'ssa Orton puolusti onnistuneesti mestaruuttaan Benoitia vastaan, hänen uusintaottelussa. Matsin jälkeen Evolution (Batista, Ric Flair ja Triple H) tulivat juhlimaan Ortonin voittoa. Kun Batista "riemuissaan" nosti Ortonin harteilleen, Triple H näytti Randylle peukkuja ylös, mutta Triple H käänsikin peukut alas ja käski Batistan pudotta Orton maahan. Tämän jälkeen Evolution alkoi pieksää Ortonia ja Triple H kertoi, ettei Orton olisi mitään ilman Evolutionia. Tämän seurauksen Randysta tuli "face" ja jatkoi feudia entisiä tiimitovereita vastaan. 23. elokuuta RAW'ssa Triple H käski Ortonia lahjoittamaan World titteli hänelle, tai muuten Orton potkittaisiin Evolutionista. Orton oli antamassa Maailam Mestaruutta Triple H:lle, mutta Randy sylkäisikin HHH:n kasvoille ja löi häntä mestaruus vyöllä. Tämän jälkeen RAW'n general manager Eric Bischoff ilmoitti matsin Randy Ortonin ja Triple H:n välille World Heavyweight Mestaruudesta Unforgiveniin.

Unforgivenissä Triple H voitti 4. kerran World mestaruuden Ortonilta. Ortonin ja Triple H:n välinen feudi jatkui Survivor Seriesiin, missä Ortonin tiimi kukisti Triple H:n tiimin, Randyn ollessa viimeinen ja ainoa selviytyjä.

6. joulukuuta RAW'ssa Triple H:n World Heavyweight mestaruus hyllytettiin tupla selätyksen vuoksi Triple Threat matsissa, mihin osallistui Benoit ja Edge ja tittelistä oteltaisiin Elimination Chamber matsissa New Year's Revolution.

Hajoaminen (2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Batista World Heavyweight mestarina.

Elimination Chamber matsissa Triple H, Batista ja Orton olivat kolme viimeistä matsissa. Orton selätti Batistan iskettyään RKO:n ja Triple H voitti tittelin Batistan avulla. Royal Rumbleen Orton sai matsin Triple :ta vastaan Maailman mestaruudesta. Triple H ei halunnut Batistan osallistuvansa Royal Rumbleen, vaan keskittyvänsä auttamaan häntä. Batista kieltäytyi ja osallistui Royal Rumbleen numerolla 28 ja voitti sen. Samana iltana Triple H säilytti mestaruuden, mikä lopetti feudin Ortonia vastaan.

Triple H yritti suostutella Batistaa kohtaamaan WrestleManiassa SmackDown!:in WWE Mestari JBL mieluummin kuin itseään World tittelistä. Batista oli siirtymässä SmackDowniin brändi seremoniassa, mutta Batista kääntyi "faceksi" ja hyökkäsi Evolutionin kimppuun ja valitsi Triple H:n vastustajakseen WrestleMania 21:een. Batista voitti Triple H:n World Heavyweight Mestaruuden WrestleMania 21:ssä. Backlashissa Batista säilytti mestaruuden Triple H: uusintaottelussa. Vengeancessa Batista puolusti onnistuneesti mestaruutta Vengeancessa Hell in a Cell matsissa Triple H:ta vastaan. Matsin jälkeen Batista teki rauhan neuvottelun Triple H:n kanssa, mikä lopetti heidän feudin.

Vengeancen jälkeen Triple H lähti vähäksi aikaa kuvioista, ja Flair kääntyi faceksi voitettuaan Intercontinental mestaruus, mikä tarkoitti Evolutionin loppua. Triple H palasi "WWE Homecoming" RAW'n jaksossa 3. lokakuuta, missä hän ja Flair voittivat Chris Mastersin ja Carliton. Matsin jälkeen Triple H iski Flairia lekalla.

Paluu (2014)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sisääntulo musiikit

Mestaruudet ja saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]