Etelä-Espoon työväentalo
| Etelä-Espoon työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Olari, Espoo |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1941 |
| Purkuvuosi | 1972 |
| Rakennuttaja | Etelä-Espoon työväenyhdistys |
| Runkorakenne | puu |
| Kerrosala | 72 m² |
 |
|
Etelä-Espoon työväentalo oli Espoon kaupungissa Olarin kaupunginosan Kuitinmäen alueella sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Espoon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1939. Yhdistykseen liittyi 12 jäsentä. Heti ensimmäisenä toimintavuonna yhdistys havaitsi, että se tarvitsee oman juhlapaikan. Niitä oli seudulla niukalti tarjolla. Välirauhan aikana tammikuussa 1941 ostettiin Espoon Kuitinmäestä Metsätien varrelta 5 370 m²:n tontti. Kauppahinta oli 53 700 markkaa. Keväällä 1941 tonttia raivattiin, ja sinne tehtiin tie. Tontille rakennettiin aluksi tanssilava, joka purettiin vuonna 1949. Toiminnan keskeytti jatkosodan syttyminen kesällä 1941. Sodan jälkeen vuonna 1946 omaksi taloksi ostettiin 8 m x 9 m -kokoinen parakki, joka purettiin ja siirrettiin tontille talkoovoimin. Taloon saatiin vedettyä sähköt arpajaisten tuotoilla.[1]
Vuonna 1953 talon katto vuoti, ja sitä vain paikkailtiin rahan puutteen vuoksi. Vuonna 1954 otettiin kuitenkin lainaa työväentalon kunnostamiseksi, ja talkoita järjestettiin kesällä joka viikko. Taloa jouduttiin kunnostamaan jatkuvasti. Yhdistyksen naisjaosto hankki rahaa omalla toiminnallaan ja lahjoitti sitä talon kunnostamiseen. Vuonna 1960 yhdistyksen naiset pesivät myyntikuntoon 2 000 keräyspulloa. Rahaa korjauksiin hankittiin muun muassa romunkeräyksillä.[1]
Työväentalo vuokrattiin 1960-luvulla Espoon kauppalan nuorisolautakunnalle. Vuokra-ajan päätyttyä vuonna 1972 talo tontteineen myytiin rakennusliike Arjatsalolle. Kauppahinta oli 250 000 markkaa. Näillä rahoilla työväenyhdistys osti itselleen uuden toimitilan Espoon Olarista.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalolla ja tanssilavalla tanssittiin ahkerasti, yhdistys sai tansseista tuottoja. Vuonna 1946 järjestettiin tanssit 63 kertaa ja vielä seuraavanakin vuonna 51 kertaa. Tansseja oli parhaimmillaan kolme kertaa viikossa. Yhdistyksen viimeinen syysjuhlaa vietettiin omassa talossa vuonna 1972.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla, s. 168. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.