Emmerson Mnangagwa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emmerson Mnangagwa
Zimbabwen 3. presidentti
Varapresidentti Constantine Chiwenga
Edeltäjä Robert Mugabe
Henkilötiedot
Syntynyt15. syyskuuta 1942 (ikä 81)
Etelä-Rhodesia Shabani, Etelä-Rhodesia
Puoliso Auxillia C. Mnangagwa
Tiedot
Puolue ZANU-PF
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.edmnangagwa.com

Emmerson Dambudzo Mnangagwa (s. 15. syyskuuta 1942 Zvishavane[1]) on zimbabwelainen hallitsevan ZANU-PF-puolueen poliitikko. Mnangagwa oli presidentti Robert Mugaben luotettu jo ennen maan mustien enemmistövaltaa ja varapresidentti vuosina 2014–2017. Hänen syrjäyttämisensä tästä asemasta johti armeijan vallankaappaukseen, presidentti Mugaben erottamiseen ja Mnangagwan nousuun maan presidentiksi.

Elokuussa 2018 Mnangagwa voitti Zimbabwen presidentinvaalit hallitsevan Zanu-PF puolueen ehdokkaana ja hänet valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Oppositio syytti vaaleja epärehellisiksi.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mnangagwa syntyi Zvishavanen kaivoskaupungin lähellä poliittisesti aktiiville maanviljelijävanhemmille. Hänen isänsä kamppaili valkoisia uudisasukkaita vastaan ja perhe joutui pakenemaan nykyiseen Sambiaan. Mnangagwa erotettiin koulustaan aktivisminsa vuoksi. Hän sai sotilaskoulutusta Egyptissä ja Kiinassa. Hän opiskeli kommunistisen puolueen ylläpitämässä Pekingin ideologisessa yliopistossa. 16-vuotiaana hän oli mukana juonessa räjäyttää rautatielinja lähellä Fort Victoriaa.[3] Hänen rikostoverinsa teloitettiin, mutta Mnangagwa tuomittiin nuoren ikänsä vuoksi 10 vuoden vankeuteen.[1]

Hän opiskeli vankila-aikanaan ja vapautumisensa jälkeen suoritti oikeustieteen tutkinnon Sambiassa. Pian hän liittyi Mosambikin vapautusliikkeeseen, jossa yhteydessä hän tutustui Mugabeen. Mnangagwa oli komentajana 1970-luvulla maan itsenäisyyssodan aikana.[1]

Mnangagwa oli maan salaisen poliisin, Keskustiedusteluorgaanisaation (Central Intelligence Organization, CIO) johdossa 1980-luvulla. Mnangagwa järjesti Gukurahundi-operaation ndebelejä vastaan 1980-luvulla, joita tapettiin tuhansia.[1] Tarkoituksena oli murskata toinen nationalistipuolue ZAPU.[4] ZAPU liitettiin ZANU-puolueeseen ja sen entinen johtaja Joshua Nkomo otettiin Mugaben hallitukseen.[4]

Mnangagwa oli ZANU-PF:n hallintosihteerinä vuoteen 2005 kunnes hänet erotettiin, mikä salli hänen nimittää kannattajiaan puolueen avaintehtäviin.[3] Mnangagwan sanotaan myös olleen vuoden 2008 vaalien väkivaltaisuuksien takana, joilla varmistettiin Mugaben uudelleenvalinta.[1] Vuonna 2014 Mnangagwa korvasi Joice Mujurun maan varapresidenttinä ja Mugaben seuraajana. Mujuru perusti oppositiopuolueen.[1] Mnangagwaa on pidetty ZANU-PF-puolueen taloudellisten toimien johtajana. Hänellä on myös hyvät yhteydet armeijaan ja tiedustelupalveluun.[3]

2010-luvulla Mnangagwa toimi yhteystyössä valtiovarainministeri Patrick Chinamasan kanssa turvatakseen maalle rahoitusta kansainvälisiltä luottajilta ja kehitysavunantajilta. Kansainvälinen valuuttarahasto vaati maalta rakenneuudistuksia, leikkaamaan julkista sektoria ja korvaamaan valkoisille maanviljelijöille näiltä takavarikoidut maat. Epäsuosittujen toimien vuoksi Mugabe lopulta erotti Chinamasan ja nimitti Ignatius Chombon hänen tilalleen.[4]

Mnangagwan lempinimi on "Ngwenya", joka tarkoittaa xhosan kielellä krokotiilia.[1]

Mnangagwa kuuluu šonakansan suurimpaan karanga-heimoon. Karangat ovat havitelleet valtaa, joka on kuulunut Mugaben edustamalle šonien zezuru-heimolle.[3]

Zimbabwen presidentinvaalit 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2023 pidetyissä Zimbabwen presidentinvaaleissa 80-vuotias Mnangagwa väitetysti voitti vaalit saaden 52,6 prosenttia äänistä, kun taas päähaastaja, 45-vuotias Nelson Chamisa, väitetysti sai 44 prosenttia äänistä vaalien lopullisten tulosten mukaan.[5][6]

Kansainväliset vaalitarkkailijat Euroopan unionista (EU), Kansainyhteisöstä ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisöstä (SADC) ovat ilmaisseet huolensa siitä, että vaalit eivät täyttäneet demokratian standardeja. He mainitsivat, että opposition joukkokokouksia kiellettiin, valtionmedia raportoi epärehellisesti, äänestäjäluettelossa oli ongelmia ja äänestäjiä uhkailtiin.[5][6]

Vaalit kärsivät viivästyksistä, mikä sai opposition esittämään väitteitä vaalien manipuloinnista ja äänestäjien vaientamisesta. Äänestys jatkui ennennäkemättömän pitkään toiselle päivälle erityisesti opposition vahvaan tukialueeseen, Harareen, liittyvien tulosten viivästysten takia.[5][6][7]

Vaalitulosten julkistamisen jälkeen Chamisan edustama pääoppositiopuolue ilmoitti AFP-uutistoimistolle, että he eivät hyväksy vaalitulosta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]