Emil Peschkau
| Emil Peschkau | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. helmikuuta 1856 Wien, Itävalta |
| Kuollut | katosi 1929 |
| Kansalaisuus | Itävalta |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | saksa |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Emil Peschkau (19. helmikuuta 1856 Wien, Itävalta – katosi 1929) oli itävaltalainen kirjailija. Hän opiskeli luonnontieteitä ja oli ajoittain matematiikan ja luonnontieteiden opetusharjoittelijana. Myöhemmin hän toimi insinöörinä, mutta päätyi lopulta lehtityöhön ja loi sen ohella itsenäistä kirjallista tuotantoa. Runokokoelman Traum und Leben (Frankf. a. M. 1884) lisäksi Peschkau julkaisi humoristisia kertomuksia, esseitä, novelleja ja viehättäviä romaaneja.[1]
Mustasukkaisuus sai Peschkaun sytyttämään kotitalon tuleen, ja hänet todettiin mieleltään sairaaksi. Hän joutui 1925 suljettuun hoitolaan, josta hän karkasi 1929 ja katosi jäljettömiin.[2]
Yksi Peschkaun kertomus on suomennettu, ja se on julkaistu nimellä "Kuningattaren romaani" samannimisessä antologiassa (Kuopion Uusi Kirjapaino, 1897.)[3]
Teokset (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Unsere lieben Frauen (1895)
- Narren und Närrchen (1897)
- Welt, Weib und Wagenpferd (1899)
- Moderne Probleme, esseitä (1895);
- Lebensrätsel (1893) novelleja
- Die Reichsgrafen von Walbeck, romaani (1884)
- Noras Roman, romaani (1891)
- Die Ärmsten, romaani (1897)
- Familie Skram, romaani (1899)
- Die Stadtfraubas, romaani (1902).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Peschkau, Emil,, Meyers Großes Konversations-Lexikon (saksaksi)
- ↑ Tagblatt, 8.10.1925 Tabblatt, 14.10.1925, Wiener Zeitung, 23.4.1929 (saksaksi)
- ↑ Kuningattaren romaani, finna.fi, viitattu 29.8.2020
| ||||||||||||||
