Elsa Laula Renberg
| Elsa Laula-Renberg | |
|---|---|
 Elsa Laula-Renberg |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. marraskuuta 1877 Tärnaby, Ruotsi |
| Kuollut | 22. heinäkuuta 1931 Mosjøen, Norja |
| Ammatti | kätilö, saamelaisaktivisti ja poliitikko, kirjoittaja |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Lapset | 6 lasta |
Elsa Laula-Renberg (o.s. Laula, 29. marraskuuta 1877 Tärnaby, Ruotsi – 22. heinäkuuta 1931 Mosjøen, Norja) oli eteläsaamelainen aktivisti, poliitikko ja kirjoittaja. Laula oli kotoisin ja varttui porosaamelaisperheessa Ruotsissa eteläsaamelaisten alueella lähellä Dikanäsia. Hänen isänsä oli Norjan Susendalista kotoisin ollut Lars Thomasson Laula ja äiti Kristina Josefina Larsdotter.[1][2]
Elsa Laula valmistui kätilöksi Tukholmassa, jossa asuessaan hän oppi yhdistystöitä. Valmistuttuaan hän palasi kotiseudulleen. Hän on ensimmäinen saamelaisnainen, joka on julkaissut kirjoituksiaan. Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti ja kustansi 30-sivuisen kirjasen nimeltä Infør lif eller död? Sanningsord i de Lappska förhållandena. Kirjasessa hän käsitteli saamelaislasten kouluasioita, saamelaisten äänioikeuksia, saamelaista maanomistusoikeuksia, ja saamelaisyhdistysten asioita sekä Ruotsin hallituksen assimilointipolitiikkaa ja vallitsevaa sosiaalisen darwinismin ideologiaa. Laulan toiminnan vaikutuksesta Ruotsin saamelaiset kokoontuivat vuonna 1904 Tukholmaan ja perustivat saamelaisia kokoavan Lapparnas Centralförbund -järjestön. Järjestö julkaisi vuosina 1904 ja 1905 omaa sanomalehteä (Lapparnas Egen Tidning), jota useat samoihin aikoihin perustetut eteläsaamelaiset järjestöt tukivat. Tukijoihin kuului Laulan kostiseudun Fatmomokke lapförening.[2]
Laula kirjoitti aktiivisesti lehdistöön ja pyrki päästä tapaamaan hallituksen ministereitä ja jopa Ruotsin kuningasta. Alkujaan hän käsitteli saamelaisten asioita Ruotsissa. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Norjan puolelta olevan porosaamelaisen Thomas Renbergin kanssa, ja muutti perheineen Norjan puolelle Nordlandin Vefsniin sekä jatkoi poliittista toimintaansa sieltä käsin.[2] Elsa ja Thomas Renberg saivat yhteensä kuusi lasta. Elsa kuoli 54-vuotiaana tuberkuloosiin Brønnøyssa.
Laula-Renbergin julkinen toiminta oli edistyksellistä ja poikkeuksellista sen ajan naiselle. Hänen toimintansa ja kirjoituksensa herättivät runsaasti vastustusta hallinnossa, ja hän kohtasi vaikeuksia toimiessaan silloisia poliittisia kanavia pitkin. Koska Laula-Renberg ymmärsi naisten merkityksen julkisten asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnan valtarakenteiden muutoksessa hän toivoi, että saamelaisnaiset järjestäytyisivät. Hän oli vakuuttunut että saamelaisnaiset ja -miehet pystyisivät työskentelemään tehokkaasti yhdessä kansansa parhaaksi omien vahvojen järjestöjensä välityksellä. Vuonna 1910 perustettiin ensimmäinen saamelaisnaisten yhdistys (Brurskanken Samiske Kvindeforening). Sen tavoitteena oli perustaa koulu Nordlandiin ja jakaa oppia saamelaisille. Vuonna 1917 Elsa Renbergin toiminnan seurauksena Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen Norjan ja Ruotsin saamelaisia koonnut Saamelaisten kansalliskokous (no:Samemøtet i 1917), jota seurasi kaksi myöhempää kansalliskousta.[2]
Elsa Laulan syntymäpäivä 29. marraskuuta on yksi saamelaisten liputuspäivistä.[3][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elsa Laula – en kvinnlig samisk pionjär Sametinget. Viitattu 23.10.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Irja Seurujärvi-Kari (artikkelin kirjoittaja), The Saami : A Cultural Encyclopedia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, (ISBN 951-746-506-8, ISSN 0355-1768 ja 2670-2401, viitattu 7 maaliskuuta 2020), s. 192-193 (Laula-Renberg, Elsa)
- ↑ Tuomo Yrttiaho: Voimanainen yhdisti saamelaiset. Helsingin Sanomat, 6.2.2020, s. B 17.
- ↑ Arkistoitu kopioNational Symbols Saamelaisneuvosto, saamicouncil.net. Arkistoitu 9.6.2018. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elsa Laula Renberg Wikimedia Commonsissa
- Nainen, joka kokosi saamelaiset, Yle Areena
| ||||||||||||||
