Eläinten tietoisuus
Kysymyksellä, onko ihmisen lisäksi muilla eläimillä tietoisuutta, ja tässä tapauksessa minkä tahansa tyyppistä, on merkittävä filosofinen asema etenkin kysymyksessä niiden moraalisesta arvosta. Tämä on kiistanalaista ja kannanotot ovat hyvin erilaisia aina Descartesin näkemyksestä eläimistä tunnottomina ja tiedostamattomina koneina näkemyksiin, joiden mukaan eläinten sielunelämä olisi hyvinkin rikasta. Aihe sai uuden merkityksen 1900-luvun loppupuolella, jolloin tapahtui niin sanottu ”kognitiivinen vallankumous”. Suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että monien eläinlajien sielunelämä on paljon kehittyneempää kuin mitä aiemmin on ajateltu. Yhdeltä tai useammalta lajilta on löydetty laaja joukko kognitiivisia kykyjä, joita on aiemmin pidetty yksinomaan ihmiselle mahdollisena, mukaan lukien työkalujen käyttö[1], suunnittelu[2], moraali[3] ja puhuttu kieli[4].
Kriittinen ero kysymyksessä on tietoisuuden ja itsetietoisuuden välinen ero, jossa jälkimmäisen katsotaan harvemmin kuuluvan eläimille. Itsensä peilistä tunnistavien eläinlajien määrä on kuitenkin jokseenkin suuri[5], ja tätä saavutusta pidetään yleensä todisteena itsetietoisuudelle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Choi, Charles Q.: 10 Animals That Use Tools Live Science. 14.12.2009. Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Korpar planerar lika bra som människoapor Dagens Nyheter. 13.7.2017. Viitattu 9.8.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Waal, Frans de: Moral behavior in animals TED Talks. Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Smith, Graham: Prairie dogs have a language all of their own and 'can describe what humans look like' Daily Mail. 21.1.2011. Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
- ↑ List of Animals That Have Passed the Mirror Test Animal Cognition. Viitattu 9.8.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eläinten tietoisuus Wikimedia Commonsissa
