Tomaattisammakko
| Tomaattisammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Microhylidae |
| Suku: | Tomaattisammakot Dyscophus |
| Laji: | antongilii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dyscophus antongilii |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Tomaattisammakko (Dyscophus antongilii) on heimoon Microphylidae ja tomaattisammakoiden sukuun kuuluva sammakko. Se on endeeminen Madagaskarilla. Vaaran uhatessa se puhaltaa itsensä täyteen ilmaa tai erittää limaa, joka aiheuttaa ihmisillä allergisia reaktioita.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomaattisammakkonaaraat kasvavat suuremmiksi kuin koiraat, jopa 10,5 cm pitkäksi. Koiraat jäävät enintään 6,5 cm:n mittaan. Suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 230 grammaa.
Tomaattisammakon pää, jalat ja ruumis ovat kirkkaanpunaisia tai oransseja. Vatsa on kellertävä tai valkeahko. Kyljissä on mustat juovat. Lajin ruumis on vankka, se muistuttaa ulkomuodoltaan konnia. Nenä on suuri, ja silmät ovat kaukana toisistaan. Niissä on pienehköt ympyränmuotoiset pupillit. Tomaattisammakoiden raajat ovat lyhyet, joten ne eivät voi hyppiä suuria loikkia. Ne voivat kuitenkin kiivetä niillä kasviin tai puuhun.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomaattisammakkoa tavataan vain Madagaskarin koillisosissa, jossa sitä tavataan suhteellisen laajalla alueella, joskin sen levinneisyysalue tunnetaan huonosti. Maroantsetran ympäristössä ja Ambatovakyn luonnonsuojelualueella se on suhteellisen yleinen.[1]
Tomaattisammakko on sopeutuva laji, ja sitä tavataan sademetsissä, rannikkometsissä, uudismetsissä, pensaikoissa ja jopa kaupunkialueilla. Lisääntymiseen se tarvitsee ojia, tulva-alueita, soita ja paikallaan tai hyvin hitaasti virtaavia vesiä.[1]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomaattisammakot syövät hyönteisiä ja niiden toukkia, nilviäisiä, hyvin pieniä nisäkkäitä, muita sammakkoeläimiä ja kastematoja.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaliskuussa tomaattisammakot siirtyvät marskimaille, lammikoille tai muihin seisovavetisiin paikkoihin lisääntymään. Koiraat houkuttelevat naaraita luokseen äänellä, joka kuulostaa aivan kaakatukselta. Kutu koostuu 1 000–1 500 3 mm läpimitaltaan olevasta munasta.
Jo 36 tunnin kuluessa kudusta, poikaset kuoriutuvat. 6–9 viikon kuluttua nuijapäät ovat 45–55 mm pitkiä (häntä mukaan laskettuna). Tällöin niillä on kellertävä väri. Kun poikaset ovat noin 2 cm pitkiä, ne muuttuvat punaisiksi.
Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tomaattisammakoita uhkaa ensisijaisesti elinympäristöjen tuhoutuminen. Laji kärsii myös laittomasta pyynnistä ja kaupasta, sillä lajia halutaan lemmikisi huolimatta siitä, että laji on listattu CITES-sopimuksen Appendix I-liitteeseen. IUCN luokittelee lajin kuitenkin elinvoimaiseksi, koska se elää laajalla alueella ja sietää elinympäristöjen muuttumista sekä sen yksilömäärä on todennäköisesti suuri.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dyscophus antongilii, AmphibiaWeb
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d IUCN SSC Amphibian Specialist Group: Dyscophus antongilii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2017. (englanniksi)