Dagon (novelli)
| Dagon | |
|---|---|
| Dagon | |
 Weird Talesin lokakuun 1923 numerossa julkaistun novellin ensimmäinen sivu. Kuvittaja William Heitman. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | H. P. Lovecraft |
| Kieli | englanti |
| Genre | kauhu |
| Julkaistu | The Vagrant, 1919 |
| Ulkoasu | lehti |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Kari Nenonen |
| Kustantaja | Jalava |
| Julkaistu | Temppeli ja muita kertomuksia, 1988 |
| Ulkoasu | taskukirja, novellikokoelma |
| ISBN | 951-9201-56-4 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dagon on yhdysvaltalaisen kauhukirjailija H. P. Lovecraftin heinäkuussa 1917 kirjoittama novelli. Se ilmestyi Vagrant-lehdessä marraskuussa 1919 ja myöhemmin Weird Talesissa kahteenkiin otteeseen.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Novellin kertoja on merimies, jonka laivan saksalaiset upottavat ensimmäisessä maailmansodassa. Hänet otetaan vangiksi saksalaiseen laivaan, mutta muutamaa päivää myöhemmin hän pakenee veneellä. Merellä hän ajautuu päämäärättömästi maata tai laivoja näkemättä. Hän nukahtaa lopulta ja havahtuessaan huomaa joutuneensa keskelle vastenmielistä mustaa liejua, joka jatkuu joka suunnassa silmänkantamattomiin. Kertoja lähtee harhailemaan liejussa ja löytää muinaisen monoliitin, jonka ihmiselle tuntematon sivilisaatio on pystyttänyt. Kertoja tutkii monoliittia, jolloin valtava hirviö syöksähtää esiin vedestä. Kauhuissaan kertoja pakenee ja onnistuu pääsemään yhdysvaltalaisen laivan kyytiin. Hänen pelottavat kokemuksensa vainoavat häntä, ja hän lievittää traumojaan morfiinilla. Myöhemmin hänen rahansa kuitenkin loppuvat, ja hän päättää tehdä itsemurhan. Silloin ikkunaan ilmestyy hirviömäinen käsi, ja kertoja jättää selontekonsa kesken.[1]
Kirjoittaminen ja julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lovecraft sai ”Dagoniin” idean näkemästään unesta, jossa hän joutui rämpimään inhottavassa, upottavassa liejussa. Ajatus syrjäistä järveä vainoavasta kalamaisesta ihmishahmosta lienee peräisin Irvin S. Cobbin novellista ”Fishhead”, josta Lovecraft piti kovasti.[1]
Novelli ilmestyi ensin Vagrant-lehdessä marraskuussa 1919. Myöhemmin se julkaistiin Weird Talesissa kahteenkin otteeseen: lokakuussa 1923 ja tammikuussa 1936. Se oli mukana myös ensimmäisessä Lovecraft-novellikokoelmassa The Outsider and Others.[1]
Kari Nenosen käännös oli ensimmäisen suomenkielisen Lovecraft-kokoelman ensimmäinen tarina. Temppeli ja muita kertomuksia -niminen kokoelma ilmestyi Jalavan kustantamana vuonna 1988.
Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lovecraftin mukaan ”Dagon” on kertomus ”oudosta pakkomielteestä ja kauheista hallusinaatioista”. S. T. Joshi ja David E. Schultz (2001) huomauttavat, ettei lopun hirviömäinen käsi liene todellinen tapahtuma vaan osoitus kertojan syvenevästä hulluudesta. Ajatus San Franciscon kaduilla harhailevasta jättiläismäisestä kalamiehestä on Joshin ja Schultzin mielestä huvittava.[1]
”Dagonissa” Lovecraft hahmotteli ensimmäistä kertaa fiktiivistä jumaltarustoa, jonka pohjalle Cthulhu-mytologia sittemmin rakentui.[2] Hän jatkoi samankaltaisten teemojen parissa novelleissaan ”Cthulhun kutsu” (1926) ja ”Varjo Innsmouthin yllä” (1931). Joshin ja Schultzin mukaan kumpaakin voi pitää ”Dagonin” laajempana uusioversiona.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Joshi, S. T. & Schultz, David E.: Dagon (Arkistoitu – Internet Archive). An H.P.Lovecraft encyclopedia, 2001. Viitattu 23.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Sadelehto, Markku: ”Esipuhe”, Musta kivi, s. 8. FAN-sarja. Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Dagon on Wikiaineistossa
