Cro-Magnonin ihminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cro-Magnon -miehen pääkallo
Cro-Magnon -naisen pääkallo
Kaavin Cro-Magnon, kokoelma "Louis Lartet" - museo Toulouse.

Cro-Magnonin ihminen oli eräs Eurooppaan levinneistä varhaisen nykyihmisen muodoista. Se erosi hiukan nykyihmisistä.

Cro-Magnonin ihminen on elänyt Euroopassa myöhäispaleoliittisella kaudella, arviolta 35 000–10 000 vuotta sitten. Cro-Magnonin luoma jääkauden ajan kulttuuri oli pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri luolaveistoksineen, luolataiteineen ja koristelluin ja taitavasti tehtyine työkaluineen. Aseita ja työkaluja tehtiin taitavasti peuransarvesta ja luusta. Ihmiset ryhmittyivät heimoiksi ja ehkä myös heimot suuremmiksi klaaneiksi.

Nimitys Cro-Magnon tulee pienestä louhikkoisesta suojasta, josta Louis Lartet löysi vuonna 1868 viisi tämän ihmistyypin luurankoa. Löytöpaikka sijaitsee Eyzier-de-Tayacissa Dordognen maakunnassa keskiosassa Ranskaa. Dordognen seudulta on tehty lukuisia muita jääkauden ajan löytöjä.

Löytöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1859 geologi Louis Lartet suoritti kaivauksia Cro-Magnonin alueella, jossa oli lukuisia Eyzies-de-Tayacin kalkkikivisen kallion suojassa olevia turvapaikkoja. Yhdessä niistä hän löysi viisi luurankoa, ja niiden yhteydessä oli muitakin jäännöksiä. Kolme näistä luurangoista oli aikuisia miehiä, yksi oli nainen ja yksi lapsi. On mahdollista, että kyseessä on Aurignac-kulttuurin hautapaikka.

Näiden luurankojäännöksien, eritoten numero 1 eli vanhuksen, perusteella Armand de Quatrefages de Bréau ja Ernest-Théodore Hamy perustelivat vuonna 1878 Cro-Magnon rodun olemassaolon. Tämän ihmisrodun ominaispiirteet poikkesivat kaikista muista aiemmin löydetyistä, muun muassa eurooppalaisesta neandertalinihmisestä, ja ne muistuttivat enemmän nykyihmistä kuin aiemmat löydökset. Löydön määrittelijät antoivat aluksi löydöille monia erilaisia nimityksiä, mutta ne ovat painuneet unohduksiin ja 'Cro-Magnonin ihminen' -nimeä käytetään nykyään laajalti eurooppalaisen nykyihmisen, modernin ihmisen, fossiililöydöistä, muun muassa Grimaldin luolan löydöt ovat Cro-Magnonin ihmisiä.

Cro-Magnonilaisen anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa olivat pitkään vaikuttaneet ns. neandertalilaisen ihmislajin yksilöt. He kuitenkin alkoivat muistuttaa enemmän nykyihmistä suhteellisen myöhään, useiden arvioiden mukaan noin 55 000 vuotta sitten. Ulkoisesti he olivat kehittymättömämpiä kuin Cro-Magnonin ihmiset, jotka saapuivat Eurooppaan, luultavasti Lähi-idän suunnalta, 40 000–35 000 vuotta sitten. Nyttemmin Venäjän Donjoen rannalta löytyneet työkalut ja esineet viittaavat siihen, että nykyihminen saapui koilliseen Eurooppaan ennen kuin Cro-Magnonin ihminen Euroopan keskiosiin. Coloradon Boulderin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian yhteinen tutkimusryhmä ajoitti Don-joen Kostinkista löytyneet kivi- ja luuesineet 45 000-42 000 vuotta vanhoiksi.

Näiden kahden ihmisryhmän välillä oli selviä anatomisia ja ulkonäöllisiä eroja ja erityisesti ne näkyivät kasvojen piirteissä. Cro-Magnonin ihmisen kasvot olivat pitkälti kuin nykyisen eurooppalaisen kasvot, kulmakaaret olivat hieman suuremmat, ja kasvot olivat leveämmät sekä leuka jykevämpi. Cro-Magnon-ihmisen otsa ei ollut enää yhtä luisu kuin Neandertalin ihmisellä, jonka kasvot olivat yleensä suuremmat ja leuka heikommin kehittynyt kuin Cro-Magnonin ihmisellä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimuksen ongelmana on ollut Cro-Magnonin ihmisen suhde alueella jo paljon aiemmin asuneeseen neandertalin ihmiseen. Kyseessä oli kahden eri tasolla olevan kulttuurin kohtaaminen, niiden väliset suhteet ja mahdollinen kulttuuriadaptaatio.

Voidaan olettaa, että nämä ihmislajit ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa, mutta erilaisilla anatomisilla piirteillä on luultavasti ollut vaikutusta tähän yhteydenpitoon, joskin vaikutuksen määrä arviointi vaihtelee hyvin voimakkaasti tutkijan mukaan. Ääripäätä tutkijoiden mielipiteissä edustaa täysin vihamielinen suhtautuminen, toista ääripäätä taas rauhanomainen rinnakkaiselo. Neandertalilaiset ovat saattaneet omaksua ongelmitta Cro-Magnon-kulttuurilta monia asioita, ja täten kyse olisi ollut vain kahden ihmistyypin kohtaamisesta.

Sulautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neandertalin ihminen katosi muutamia tuhansia vuosia sen jälkeen, kun Cro-Magnonit ilmestyivät Euroopan alueelle. Tästä katoamisesta on esitetty monia erilaisia teorioita. Tutkijasta riippuen niitä painotetaan hyvinkin eri tavoin.

Erään näkemyksen mukaan Cro-Magnonin ihmisillä oli paremmat kielelliset taidot, ja he olisivat siten kyenneet tehokkaammin teknologian kehittämiseen sekä parempaan yksilöiden ja ryhmien väliseen yhteistyöhön. Tämä uusi "entistä tehokkaampi" ihmisryhmä lisääntyi voimakkaasti, ja samaan aikaan aiempien asukkaiden määrä väheni. Vähitellen koko Euroopan alue oli Cro-Magnonin ihmisten asuttama.

Neandertalilaisten tiedetään saaneen kulttuurivaikutteita nykyihmisiltä. Lisäksi uusimmat neandertalilaisten ja nykyihmisten geeniperimää vertailevat analyysit osoittavat, että nykyihminen risteytyi Neandertalin ihmisen kanssa Lähi-idässä luultavasti noin 60 000 vuotta sitten[1]. Neandertalilaisten geenejä on tutkimuksen mukaan nykypäivänä kaikilla Afrikan ulkopuolella elävillä ihmisillä. Neandertalilaisgeenien osuus nykyihmisen perimässä on 1-4 prosenttia.

On mahdollista, että noin 30 000 vuotta sitten tapahtunut ilmaston äkkinäinen kylmeneminen osaltaan nopeutti neandertalilaisten katoamista, sillä kylmenevissä ympäristöissä Cro-Magnonin ihmiset näyttävät löytöjen mukaan tulleen toimeen paremmin kuin neandertalilaiset.

On väitetty, että Neandertalin ihminen elää edelleenkin kansantarinoissa peikkojen hahmossa. Kahden kilpailevan ihmislajin rinnakkaiselosta ei ole kovin pitkää aikaa, ja tuohon aikaan "peikot" eli Neandertalin ihmiset olivat todellinen uhka meidän esi-isillemme. Kansantarinoitten peikot jopa jossain määrin muistuttavat ulkonäöltään ja käytökseltään nykykäsitystä Neandertalin ihmisestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]