Catulli carmina
| Catulli carmina | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Catulli carmina | ||||||
| Määritelmä | Ludi scenici | ||||||
| Säveltäjä | Carl Orff | ||||||
| Libretto | Gaius Valerius Catulluksen runoja, koonnut Carl Orff | ||||||
| Kantaesitys |
6. marraskuuta 1943 Städische Bühnen Leipzig |
||||||
| Aikajana Orffin näyttämöteoksista / oopperoista | |||||||
|
|||||||
Catulli carmina on Carl Orffin säveltämä näyttämöteos, joka pohjautuu Catulluksen runoihin. Teos kuuluu Orffin triptyykkiin, johon kuuluvat lisäksi Carmina Burana ja Trionfo di Afrodite. Catulli carmina sai ensiesityksensä 6. marraskuuta 1943.
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanssiroolit:
- Catullus
- Hänen rakastettunsa Lesbia
- Caelius
- Ipsitilla
- Ameana
Kuoro:
- Nuorukaisia ja neitsyitä
- Vanhuksia
Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhukset suhtautuvat nuorten rakkaudentunnustuksiin ivallisesti. Heidän mottonsa on: kaikki on vain teeskentelyä, mikään ei säily ikuisesti. Kiista vastakkaisista mielipiteistä jää toistaiseksi ratkaisematta, vasta varsinaisen esityksen tapahtumat tuovat selkeyttä asiaan. Lesbia tapaa Catulluksen, joka nukahtaa hänen syliinsä. Lesbia jättää Catulluksen saman tien ja menee kapakkaan viihdyttämään rakastajiaan tanssillaan. Voidakseen avata Lesbian vielä uudelleen, Catullus asettuu nukkumaan kadulle tytön asunnon eteen. Hänen unensa Lesbiasta ja tämän rakkaudesta Caeliusta kohtaan havahduttaa Catulluksen hereille. Yhä Lesbiaan rakastuneena Catullus kirjoittaa Ipsitillalle kirjeen ja torjuu vanhan ilotytön, Ameanan. Lopulta hän huomaa Lesbian tämän rakastajien ja ystävien seurassa. Häikäilemättömästi Catullus jättää Lesbian. Suuttunut Lesbia pakenee.
Elinvoimaisten nuorten taistelu kokeneita vanhuksia vastaan kääntyy nuorten hyväksi, jotka eivät koskaan opi vanhempiensa virheistä vaan jotka sokeina seuraavat omia intohimojaan: "Eis aiona. Ikuisesti sinun!"