Bushmannijänis

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bushmannijänis
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo: Jänikset Leporidae
Suku: Bushmannijänikset
Bunolagus
Thomas, 1929
Laji: monticularis
Kaksiosainen nimi
Bunolagus monticularis
(Thomas, 1903)
Levinneisyyskartta
Bushmanninjäniksen levinneisyys
Bushmanninjäniksen levinneisyys
Synonyymit
  • Lepus monticularis Thomas, 1903[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Bushmannijänis Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Bushmannijänis Commonsissa

Bushmannijänis[2] eli kapinkaniini[3] (Bunolagus monticularis) on yksi maailman harvinaisimmista nisäkkäistä. Luonnossa niitä elää noin 250 yksilöä.[4] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on karoonjänis.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bushmannijäniksen turkki on pääväriltään ruskehtava, tietyissä kohdissa siinä on myös harmaata sävyä.[3] Leuassa ja korvien sisäpuolella on lisäksi kellertävää ja niskassa punertavaa karvaa; silmien ympärykset ja vatsapuoli ovat likaisenvalkoiset.[3] Häntä on lyhyt, pörröinen ja väriltään musta. Muita tuntomerkkejä on suun nurkista lähtevät mustat raidat, jotka jatkuvat poskille. Sen ruumiin pituus on 40–60 cm ja korvien pituus 13 cm[3]. Bushmannijänis painaa täysikasvuisena noin 1,9 kilogrammaa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bushmannijäniksen elinalue koostuu ainoastaan Etelä-Afrikassa sijaitsevan Karoo-aavikon etelä- ja keskiosista.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jänikset ovat yöeläimiä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bushmannijänikset synnyttävät kerrallaan vain 1–2 poikasta kerran vuodessa.[1] Tiineys kestää 35-36 päivää.[4]

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahin uhka bushmannijänikselle on maatalousmaan raivaus.[3] Suurin osa lajin elinympäristöstä, pensaikkoisista joenrannoista, on 1950-luvun jälkeen raivattu pelloiksi.[3] Muita uhkia ovat ansat, elinalueen pieneneminen polttopuun keräyksen ja lampaiden laiduntamisen vuoksi, vapaat tai ihmisen seurassa metsästävät koirat ja jokia kuivattavien patojen rakentaminen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c South African Mammal CAMP Workshop: Bunolagus monticularis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  2. a b Nisäkäsnimistöehdotus
  3. a b c d e f Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 22–23. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
  4. a b c http://www.animalinfo.org/species/bunomont.htm (englanniksi)