Bulgarianajokoira
| Bulgarianajokoira | |
|---|---|
|
|
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Bulgaria |
| Määrä | Suomessa ei yhtään, Bulgariassa 400-471 |
| Alkuperäinen käyttö | suurriistan metsästys |
| Nykyinen käyttö | villisian ja jäniksen metsästys |
| Muita nimityksiä | Balgarsko Gonche, Bulgarian Scenthound, Bulgarian Ludogorian Hound[1] |
| FCI-luokitus | ei, Bulgarian Kennelklubin ryhmä 6, alajaosto 1.2 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 23-25 kg, narttu 18-22 kg |
| Säkäkorkeus | uros 54-58 cm, narttu 50-54 cm |
Bulgarianajokoira (bulg. българско гонче, Balgarsko Gonche) on bulgarialainen koirarotu. Se on kotimaansa suosituin metsästyskoira, mutta on harvinainen sen ulkopuolella. Bulgarian Kennelklubi on hyväksynyt sen. Bulgariassa oli vuonna 2011 400-471 yksilöä.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö[muokkaa]
Bulgarianajokoira on keskikokoinen ajokoira. Sillä on vahva, harmoninen, elegantti ja suorakaiteen muotoinen runko. Urosten säkäkorkeus on 54-58 cm (keskiarvo 56 cm[1]) ja narttujen 50-54 cm (keskiarvo 52 cm[1]). Urosten paino vaihtelee 23-25 kg välillä (keskiarvo 24 kg[1]) ja narttujen 18-22 kg välillä (keskiarvo 22 kg[1]).
Alkuperä[muokkaa]
Ei tiedetä kuinka bulgarianajokoira tuli Bulgariaan tai mikä sen alkuperä on. Jotkut lähteet uskovat Balkanilla asuneiden illyrialaisten, traakialaisten, kelttien ja kreikkalaisten käyttäneen samanlaisia ajokoiria metsästykseen. Toiset taas väittävät kaikkien niemimaan koirien tulleen Aasiasta. Rotu jalostettiin ensisijaisesti suurriistan, kuten villisian, metsästykseen, mutta sillä voidaan ajaa myös mm. jäniksiä ja petoeläimiä.[1] Se esiteltiin ensikerran Maailman metsästysmessuilla vuonna 1981 Plovdivissa.
