Bruce George Peter Lee

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bruce George Peter Lee (s. 1960 Manchester) on brittiläinen pyromaani, jonka sytyttämissä tulipaloissa menehtyi vuosina 19731979 kolmattakymmentä ihmistä. Hän on ollut pakkohoidossa vuodesta 1981.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leen äiti elätti itseään prostituutiolla. Poika kärsi oikeanpuoleisesta spastisuudesta ja vaihtoi vuonna 1979 nimensä virallisesti Peter Dinsdalesta "Bruce Leeksi".

4. joulukuuta 1979[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lee sytytti viimeisen tuhopolttonsa Hullissa 4. joulukuuta 1979. Palossa sai surmansa kolme nuorta veljestä. Poliisi löysi syyllisen Leestä, mutta sai täytenä yllätyksenä kuulla miehen tunnustuksen myös aiemmista tuhopoltoista.

Leen sytyttämässä rakennuksessa olivat sisällä kuolonuhrit Charles Hastie (15), Paul Hastie (12) ja Peter Hastie (8) sekä näiden äiti Edith ja neljäs veli Thomas. Edith pelastui, kuten myös lihasrappeumaa sairastanut Thomas, joka nukkui äitinsä kanssa samassa huoneessa. Myös perheen koira kuoli.

Perheessä oli lisäksi kolme siskoa: Angeleena (16), Nicola (11) ja Sophie (8), jotka yöpyivät kohtalokkaana yönä sukulaistensa luona. Isä oli rangaistusvanki, mutta vapautui tapahtuneen johdosta. Hän kuitenkin sai heinäkuussa 1980 surmansa moottoripyöräonnettomuudessa, jossa loukkaantui myös hänen kyydissään ollut Nicola-tytär.

Poliisi piti Hastien perhettä tietynlaisena "ongelmaperheenä", joka oli vastuussa useista vähäisemmistä rikoksista. Tapausta alettiin tutkia kostona, ja myös Leetä kuulusteltiin tapahtuneen johdosta. Lee myönsi sytyttäneensä palon. Motiivina oli kosto 15-vuotiaalle Charles Hastielle, jonka kanssa Leellä oli ollut seksuaalinen suhde. Charles oli kiristänyt Leetä uhaten jättää rikosilmoituksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kaikkien tuhopolttojen käytyä ilmi Lee tuomittiin tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Jutun päätutkija, Ronald Sagar MBE ilmoitti kirjassaan Hull, Hell & Fire toiveensa Leen toipumisesta ja hamaassa tulevaisuudessa vapautumisen mahdollisuudesta. Sagar nosti aikanaan oikeusjutun The Sunday Timesiä vastaan, jonka artikkelissa oli esitetty vihjaus, jonka mukaan Leen tunnustukseen olisi käytetty jonkinlaista painostusta.

Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lee on pyromaani ja sytytti useimmat palot täysin sattumanvaraisesti. Hänen kaikki kuolonuhrinsa aikajärjestyksessä ovat:

  • 23. kesäkuuta 1973 12-vuotias Lee poltti samaa erityiskoulua käyneen 6-vuotiaan Richard Elleringtonin talon. Elleringtonin vanhemmat, sisarukset ja kaksi vierasta pelastuivat, mutta poika itse jäi loukkuun makuuhuoneeseen.
  • 12. lokakuuta 1973: Bernard Smythe (72)
  • 27. lokakuuta 1973: Lee poltti työtapaturmassa vammautuneen David Brewerin (34) ja tämän äidin kodin. Brewerin äiti ei ollut kotona, mutta Brewer oli ja kuoli kahdeksan päivää myöhemmin sairaalassa.
  • 23. joulukuuta 1974: Elizabeth Rokahr (82), iäkäs leskirouva, joka kärsi alaraajojen heikkoudesta ja heikkonäköisyydestä.
  • 3. kesäkuuta 1976: Andrew Edwards (1), isoisoäitinsä vahtima lapsi, jonka aiheuttamaksi poliisi paloa luuli. Edwards menehtyi ja hänen isoisoäitinsä joutui psykiatriseen sairaalaan.
  • 2. tammikuuta 1977: Katrina Thacker (1/2), Leen tunteman perheen puolivuotias vauva.
  • 5. tammikuuta 1977: Lee sytytti tuleen hoitokodin aiheuttaen yhdentoista iäkkään miehen kuolemat. Uhrit:
    • Harold Akester (95)
    • Victor Consitt (83)
    • Benjamin Phillips (83)
    • Arthur Ellwood (82)
    • William Hoult (82)
    • William Carter (80)
    • Percy Sanderson (77)
    • John Riby (75)
    • William Beales (73)
    • Leonard Dennett (73)
    • Arthur Hardy (65)
  • 27. huhtikuuta 1977: Deborah Hooper (13) ja Mark Jordan (7)
  • 6. tammikuuta 1978: Lee surmasi Christine Dicksonin (24) ja tämän neljästä lapsesta kolme: Markin (5), Stevenin (4) ja Michaelin (1).
  • 4. joulukuuta 1979: Lee sytytti yllä kuvatun palon, josta hän jäi kiinni. Kuolonuhrit olivat veljekset Charles (15), Paul (12) ja Peter Hastie (8).

21. kesäkuuta 1979 Lee lisäksi aiheutti vammoja Rosabell Fentonille (27) ja tämän tyttärelle Samanthalle (8). Fenton sai keskenmenon. Leen tiedetään sytyttäneen myös paloja, jotka eivät aiheuttaneet vahinkoa ihmisille.

Syytön?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1983 aiempi tuomio vanhainkodin tuhopoltosta kumottiin. Lee kuitenkin myöntää syyllisyytensä tekoon edelleen.

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bruce George Peter Lee on yhä Rampton Secure Hospitalin potilaana ainakin toistaiseksi ilman tietoa uloskirjoittamisen mahdollisuudesta. Vuonna 2005 hänen sallittiin mennä naimisiin toisen potilaan Anne-Marie Davisonin kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]